Suomessa on juuri tehty päätös, jonka seurauksia kannetaan vuosikymmeniä. Silti asiasta ei juuri julkisuudessa keskusteltu. Kyse on EU:n ennallistamisasetuksesta ja erityisesti siitä, millaisen kansallisen suunnitelman
Suomessa on ollut hyvin kylmä vuoden alku. Viimeistään sähkölasku on siitä muistuttanut. Niinpä sopivaan saumaan tuli se, että tällä viikolla keskustelimme eduskunnassa energia- ja ilmastopolitiikasta.
Haapaveden suuri mies Ahti Pekkala sai vuonna 1986 läpi pitkäaikaisen tavoitteensa, kun kotipitäjäämme päätettiin rakentaa turvevoimalaitos. Eikä kyse ollut mistä tahansa laitoksesta: 390 MW:n kattilateholla
Viime viikolla moni hätkähti uutista sähkönkäytön tehomaksusta omakotitaloasujille. Taasko maksut nousevat? Lyhyt vastaus on, että kyllä. Hallitus päivitti viime vuonna sähkömarkkinalain ja kirjasi siihen tehomaksun.
Viime aikoina on mediassa eräiden poliitikkojen toimesta nostettu esiin energiaturpeen käyttö. Olen eduskunnan talousvaliokunnan jäsenenä seurannut energia-asioita läheltä. Lähes viikottain valmistelemme aiheeseen liittyvää lausuntoa tai
Perussuomalaisten kansanedustaja ja talousvaliokuntakollega Kaisa Garedew kirjoitti (Kaleva 20.5./Lukijalta) turpeen asemasta Suomen energiantuotannossa. Tekstissä on hyviä ajatuksia, mutta myös väittämiä, joita haluan kommentoida. Garedew väittää, että
Viime viikolla olin Haapaveden Kesonmäellä tuulivoimapuiston avajaisissa. Seitsemän jyhkeää tornia pitkine lapoineen kuvaavat aikamme voimakasta energiamurrosta. Keson puisto tuottaa yhtä paljon sähköä kuin kaikki Suomen