Turpeen asema ei hallituksen teoilla parane, vaan heikkenee entisestään

Turveyrittäjä

Perussuomalaisten kansanedustaja ja talousvaliokuntakollega Kaisa Garedew kirjoitti (Kaleva 20.5./Lukijalta) turpeen asemasta Suomen energiantuotannossa. Tekstissä on hyviä ajatuksia, mutta myös väittämiä, joita haluan kommentoida.

Garedew väittää, että viime kaudella säädetty turvekoneiden romutuspalkkio olisi ajanut turvealaa ongelmiin. Väite ei pidä paikkaansa. Romutuspalkkiolla moni yrittäjä pääsi eroon vanhoista ja rikkinäisistä koneista. Yrittäjät eivät romuttaneet käyttökelpoisia koneita. Turvealan ongelma on yrittäjien puute ja alan heikot tulevaisuusnäkymät.

Garedew iloitsee hallitusohjelman kirjauksesta, että “turvepeltoja tullaan jatkossakin käyttämään huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi”. Turvepeltojen viljelyllä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä energia-, kasvu- ja kuiviketurpeen noston kanssa. Lisäksi turvepeltojen käytöstä ei päätä Suomen hallitus, vaan EU-parlamentti, joka päätti sallia viljelyn ennallistamisasetuksessa toistaiseksi.

Garedew ja Juha Mäenpää ovat kumpikin tehneet toimenpidealoitteen turpeen käytön edistämiseksi. Kollegat ovat sinänsä aivan oikealla asialla, mutta aloitteet eivät johda mihinkään. Ainoa vaikuttava asia on hallitusohjelma, jossa ei esitetä yhtään konkreettista keinoa turpeen käytön parantamiseksi – pikemminkin päinvastoin.

Hallitus ajoi jo läpi päätöksen, jolla kuntien lämpölaitosten kattiloiden tehonlaskenta muuttui siten, että turpeen käyttö tuli päästökaupan piiriin kymmenissä lämpölaitoksissa, mikä tekee turpeen käytön niissä mahdottomaksi.

Nähdyt aloitteet kertovat enemmän siitä, että perussuomalaiset yrittävät pestä kasvojaan yltiöpäisistä lupauksistaan, joita vaalien alla annettiin. Perussuomalaiset lupasivat ohjelmassaan Sinivalkoinen siirtymä (2022), että jos he pääsevät valtaan turpeen päästökauppa keskeytetään, energiavero poistetaan ja hiilineutraaliustavoite siirretään vuoteen 2050. Lisäksi luvattiin ajaa turpeen määrittelyä uusiutuvaksi luonnonvaraksi.

Maakuntamme turveyrittäjät uskoivat lupauksiin, ja siirtyivät sankoin joukoin perussuomalaisten taakse. Mutta yksikään perussuomalaisten tavoitteista ei päätynyt hallitusohjelmaan. Siis ei yksikään. Ja asiat, jotka eivät ole hallitusohjelmassa, eivät etene.

Sitä Garedew ei maininnut, että viime kaudella ministeri Lintilän (kesk.) johdolla turpeen lämpökäytön verottamista muutettiin siten, että käyttö meni verolle vasta 10 000 megawattitunnin jälkeen ja vain sen ylittävältä osalta, kun aikaisemmin koko käyttö meni verolle 5 000 megawattitunnin jälkeen.

Joutavien aloitteiden sijaan toivon perussuomalaisilta talousvaliokunnassa tukea turveasioiden edistämiseksi.

Timo Mehtälä

Kansanedustaja (kesk.), Talousvaliokunnan jäsen, Haapavesi

Lisää artikkeleita

Maatalous

Maatilojen ympäristölupa on turhaa byrokratiaa

Suomalaisella viljelijällä on monia ilonaiheita, mutta murheista suurimmat ovat lähes kaikilla samat: kohtuuton byrokratia ja heikko kannattavuus.  Maatilojen kehitysnäkymät 2020 -tutkimuksen mukaan 70 % viljelijöistä