Suomessa on juuri tehty päätös, jonka seurauksia kannetaan vuosikymmeniä. Silti asiasta ei juuri julkisuudessa keskusteltu.
Kyse on EU:n ennallistamisasetuksesta ja erityisesti siitä, millaisen kansallisen suunnitelman luonnon tilan parantamisesta Suomi lähettää Euroopan komissiolle.
Suomessa hallitus on päättänyt, että suunnitelman valmistelu keskitetään ympäristöministeriöön ja valtioneuvosto hyväksyy sen. Eduskunta jätetään kylmästi sivuun.
Pidän tätä vakavana virheenä. Paljon vähäpätöisemmistäkin asioista keskustellaan eduskunnassa pitkään ja hartaasti.
Kansallinen ennallistamissuunnitelma tulee vaikuttamaan metsien käyttöön, maa- ja metsätalouteen, vesistöjen hoitoon, energiainvestointeihin, aluekehitykseen ja maaseudun elinkeinoihin vuosikymmeniksi eteenpäin.
Arvio kustannuksista liikkuu miljardissa eurossa vuodessa. Se on valtava summa maalle, joka kamppailee jo valmiiksi heikon talouskasvun, velkaantumisen ja investointitarpeiden kanssa.
Asetus tulee vaikuttamaan erityisesti maa- ja metsätalouden elinkeinotoimintaan.
Se sisältää Suomen olosuhteisiin täysin käsittämättömiä asioita, kuten turvemaiden vettäminen. Täällä koko toimenpide on täysin järjetön, ja lisäksi se tarkoittaisi kotimaisen maatalouden vakavaa haavoittamista. Tämä tilanteessa, jossa huoltovarmuuden merkitys korostuu enemmän kuin koskaan.
Myös metsien osalta on tulossa kylmää kyytiä. Arvion mukaan hakkuumahdollisuudet vähenevät 3-15 milj. m3 vuodessa. Rahallisesti se tarkoittaisi 1,6-3 miljardia euroa vuodessa. Ja työpaikan vähenemät päälle.
Erityisen huolestuttavaa on se, että näin merkittävä suunnitelma aiotaan viedä Euroopan komissiolle ilman perusteellista eduskuntakäsittelyä. Missä on huoli omaisuudensuojasta? Missä on huoli metsien ja peltojen määräysvallasta?
Muistan hyvin, kuinka nykyiset hallituspuolueet vastustivat ennallistamisasetusta sen valmisteluvaiheessa. Perussuomalaisten kanta koko asetukseen oli ehdoton ei.
Nyt samat puolueet ovat ensin hyväksyneet asetuksen ehdot, ja nyt lähettävät suunnitelman Brysseliin ilman, että eduskunta pääsee aidosti vaikuttamaan siihen. Johdonmukaisuutta on vaikea nähdä.
Keskusta esitti, että hallitus olisi tuonut kansallisen ennallistamissuunnitelman eduskunnalle selontekona. Selontekoa olisi käsitelty eri valiokunnissa, ja annetut lausunnot otettu huomioon suunnitelman laatimisessa. Mikään ei olisi estänyt hallitusta toimimasta näin. Näin ei tehty.
Luonnontilan parantaminen on tärkeä asia. Se pitää kuitenkin toteuttaa tavalla, joka ottaa huomioon kansalliset olosuhteet, talouden, huoltovarmuuden ja elinkeinojen toimintaedellytykset.
Hallitus kiirehtii nyt EU:n mallioppilaaksi. Muun muassa Ruotsi ja Saksa eivät.
Mihin jäi isänmaan edun ajaminen, jota viime vaalikaudella niin pontevasti vaadittiin?
