Viime viikolla moni hätkähti uutista sähkönkäytön tehomaksusta omakotitaloasujille. Taasko maksut nousevat? Lyhyt vastaus on, että kyllä.
Hallitus päivitti viime vuonna sähkömarkkinalain ja kirjasi siihen tehomaksun. Tavoitteena on tasata sähkön käyttöä ja turvata sähköverkon toiminta. Ajatus on sinänsä hyvä.
Hallitus kuitenkin mokasi – tai jätti täysin tietoisesti kirjaamatta lakiin mitään reunaehtoja tehomaksulle. Nyt Energiaviraston valmistelema malli tarkoittaisi, että tehomaksu osuisi käytännössä jokaiselle omakotitaloasujalle.
Energiaviraston mallin mukaan tehomaksu astuisi voimaan, jos kulutus ylittää viisi kilowattia yhdenkin 15 minuutin aikana kuukaudessa. Siis yksi vartti saunanlämmitystä, yhtäaikaista uunin ja hellan käyttöä tai muuta hyvin arkipäiväistä johtaisi kymmenien eurojen lisämaksuun. Tämä on epäoikeudenmukaista.
Lisäksi malli on kelvoton ohjaamaan ihmisten kulutuskäyttäytymistä. Tehomaksu kun ei kohdistu todellisiin kulutushuippuihin, vaan tavalliseen arkeen.
Ei ihme, että myös hallituspuolueiden kansanedustajat ovat nousseet mallia vastaan. He unohtavat vain kertoa, että ovat itse päättäneet tämän lain säätää.
Jos tehomaksu tulee, kilowattirajaa pitää nostaa ja maksun pitää perustua pidemmän ajan keskiarvoon, kuten Omakotitaloliitto on esittänyt. Lisäksi nykyinen pääsulakekokoon perustuva käyttöpaikkamaksu pitää poistaa, koska se on jo tehomaksu. Kahta päällekkäistä tehomaksua ei tarvita. Sähkön siirtohinnat ovat nousseet 2000-luvulla valtavasti jo muutenkin.
Keskustelu kuvaa sähkömarkkinoiden murrosta: kansalaisia kehotetaan lisäämään sähkön käyttöä esimerkiksi sähköautoja hankkimalla, mutta samaan aikaan vaaditaan vähentämään kulutusta aika ajoin.
Nykyhetkestä käsin on vaikea muistaa, että vielä alle 10 vuotta sitten moni ei edes tiennyt sähkösopimuksensa hintaa saati sopimustyyppiä. Ei tarvinnut, koska hinnat olivat vakaat.
Sähkö on perushyödyke, jota ilman ei kukaan pärjää. Silti sähkön huomisen hinta tiedetään vasta tänään, ja hintavaihtelut ovat rajuja.
Vaihtelevat hinnat ovat tulleet jäädäkseen, mutta jokin tolkku niissäkin pitää olla. Kansalaisen pitää pystyä luottamaan siihen, ettei tavallinen arki johda perikatoon, kun sähkölasku kolahtaa postilaatikkoon.
On myös fakta, etteivät tavalliset talonomistajat ole se ryhmä, joka sähköverkkoa kuormittaa. Sen sijaan datakeskukset ja kaupunkien kaukolämpöä tuottavat sähkökattilat rasittavat verkkoa raskaasti.
Hallitus on luvannut, että tehomaksu ei johda rahastukseen. Parempi ratkaisu olisi kuopata koko malli. Muistissa on, miten viime vuosikymmenellä luvattiin, että sähkönsiirtoyhtiö Carunan myynti ulkomaille ei johda rahastukseen. Toisin kävi.
Silloinkin pääministeripuolue oli kokoomus. Nyt on näytön paikka.
