Mikä on ruoantuotannon tulevaisuus?

mehtalan farmi

Maataloudessa kuohuu. Tuottajat pitkin Eurooppaa ovat nousseet barrikadeille. Syinä ovat tuottajahintojen raju lasku, alati kasvava byrokratia ja ilmastotoimet alkutuotantoon. 

Täällä Suomessa ei mene sen paremmin. Tuotantomäärät ovat laskeneet 1980-luvulta alkaen. Tällä hetkellä viemme ruokaa 2 miljardilla ja tuomme 7 miljardilla eurolla. 

Tiloilla on kannattavuuskriisi. Varsinkin vastikään investoineet nuoret viljelijät ovat suurissa vaikeuksissa. Moni aiemmin elinkelpoinen tila horjuu nyt konkurssin partaalla.

On uskomatonta, että Keskon pääjohtaja totesi äskettäin Helsingin Sanomissa ruokakaupan olevan heille erittäin tuottava bisnes. Jutussa todettiin, ettei maailmassa ole paljon parempaa bisnestä kuin ruokakauppa Suomessa.

Kuitenkin kaupalla oli otsaa vaatia alkuvuodesta teollisuutta alentamaan merkittävästi myyntihintojaan, josta oli suorana seurauksena tuottajahintojen lasku. Kaupan hyvä bisnes tehdään tuottajien selkänahasta. 

Lisäksi nykyisen EU-komission toiminta on ollut maatalousvastaista. Se on keskittynyt enemmän ilmasto- ja ympäristöasioihin kuin itse ruoantuotantoon, joka kuitenkin on se tärkein asia. 

Suomi voi toki tehdä osansa tilanteen eteen. Ennen eduskuntavaaleja kuulimme kovia puheita siitä, miten Suomen maatalous pelastetaan.

Hallitusohjelmaan tehtiinkin hyviä kirjauksia, vaikkakin myös suuria leikkauksia. Mutta kannattavuudesta luvattiin huolehtia. Arjen kustannuksia ei pitänyt tulla lisää. Elintarvikemarkkinalakia luvattiin tarkastella ja muuttaa.

Mutta alku on ollut pettymys. Kaikki ne toimenpiteet, joilla edellinen hallitus helpotti viljelijöiden ahdinkoa, on hylätty. 

Heti aluksi katosi 57 miljoonaa euroa kriisitukirahaa, joka oli jo myönnetty maatiloille. Nyt ongelmaksi ovat myös nousseet tilakohtaiset tukileikkaukset. Viime päivinä kentältä on tullut viestiä, että emolehmä- ja lammastilojen ympäristösopimuksista leikataan täysin mielivaltaisesti jopa yli 70 000 euroa yksittäiseltä tilalta. Laskentatavan muutoksesta johtuva sonnipalkkioiden leikkaus on vienyt pahimmillaan yli 150 000 € tilalta.

Kasvipeitteisyysilmoituksissa olevista puutteista moni tila oli hallinnon virheen vuoksi menettämässä kymmeniä tuhansia euroja. Kovan julkisen paineen jälkeen virhe myönnettiin, ja leikkaukset ehkä perutaan.

Myös kustannuksia on tullut lisää. Ennen joulua maatilojen biokaasulaitoksiin luotiin todentamisvelvoite. Myös rekisteröintimaksut ovat nousseet. Kaupan valtaa ei ainakaan vielä ole yritetty suitsia millään tavalla.

Herää vakava kysymys, moniko nuori haluaa lähteä maatalousyrittäjäksi vielä tulevaisuudessa. 

Kyse ei ole enemmästä tai vähemmästä kuin siitä, tuotetaanko tässä maassa jatkossa ruokaa. 

Keskustan Kansanedustaja

Timo Mehtälä

Lisää artikkeleita

Yleiset

Ennallistamisasetus – toimiiko demokratia

Paljon huomiota saanut ennallistamisasetus hyväksyttiin Euroopan neuvostossa. EU- ympäristöministerit äänestivät sen toimeenpanosta. Ihmeelliseksi koko merkittävän päätöksen tekee Itävallan ympäristöministerin toiminta. Hän nimittäin äänesti vastoin oman

Yleiset

Luonto- ja ilmastopolitiikka kaipaa tarkennusta 

Hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikka herättää keskustelua laajasti. Viimeisimmässä välikysymyksessä maa- ja metsätalouden osalta esitetyt väitteet olivat puutteellisia ja osin virheellisiä.  Sen mukaan niiden päästöt eivät