Mikä on oikeus ja kohtuus? Osa 2.

Kirjoitin aikaisemmin oikeudesta ja kohtuudesta, kun on ratkaistu, 
kummat ovat tärkeämmät hallinto-oikeuksien kannalta: sudet vai sähkön 
tuotanto tuulimyllyillä. Ensimmäisessä osassa pureuduin myös valituksien 
käsittelyyn hallinto-oikeudessa susilaumojen kohdalla.

Vaikkakin aiheena oli oikeuden toimet luonnonsuojelulakiin vedoten, niin 
osa lukijoista kommentoi tuulivoimaa ja maanomistusta allekirjoittaneen 
mielipiteenä. Sanottakoon tässä, että en ole tuulivoiman kannattaja, 
enkä vastustaja, mutta realistinen pitää olla, kun mietitään millä sähkö 
tuotetaan yhteiskunnalle jatkossa. Huomioitavaa on, että yritykset ja 
kansalaiset käyttävät talouksissaan sähköä enenevissä määrin.

Suomessa vesivoimaa ei ole saanut rakentaa vuosikymmeniin, kuten ei 
myöskään turpeella käyviä laitoksia, eikä metsiäkään saisi käyttää 
energiaksi. Sen lisäksi Venäjän tuontienergia on pannassa, Ruotsin ja 
Norjan vesivoimaenergia menee merikaapelia myöten Saksaan, silti sähkön 
nettotuonti oli 20,5 % vuonna 2021 (Tilastokeskus). Ydinvoiman 
rakentaminen vie kymmeniä vuosia, eli sekään ei ole apu nykyiseen 
energiapulaan. Jopa aurinkosähkötuotannosta tehdään valituksia. Siinäpä 
sitä on yhtälöä kerrakseen.

Yhtä lailla kuin energiatuotanto, myös ruoantuotanto on tänä päivänä 
kaikkien puolueiden agendalla. On tuotu esille, kuinka jokainen 
peltohehtaari pitäisi olla käytettävissä ruoantuotantoon. Miten on 
käytännössä? Luonnonsuojelulakiin vedoten ELY-keskus voi kieltää ja 
asettaa ehtoja pellon kuivatusojan puhdistamiseen, jos alueella on 
viitasammakoita. Sen ymmärtäisi, jos kuivatettava alue on koskematonta 
suota, mutta kysymyksessä on yli 50 vuotta turvetuotannossa ollut alue, 
joka on nostettu turpeen osalta loppuun ja on nykyään ruoantuotannossa. 
Viitasammakko ei ole mikään uhanalainen laji, jos sitä esiintyy lähes 
jokaisessa paikassa, mihin tutkimus ulottuu.

Kuivatusojan puhdistaminen on laiminlyöty viranomaisten siunauksella 
vuosikymmenten ajan ja nyt maa- ja metsätalousyrittäjät yrittävät 
siivota turvetuotannon jälkiä poistamalla turvelietteet ja kasvustot 
ojasta. Se estetään luonnonsuojelulakiin vedoten, eikä siinä auta edes 
ylemmän viranomaisen lupamääräys ojan perkaamisesta.
Olaus Petri kääntyisi haudassaan, jos hän näkisi tämän nykytilanteen. 
Hän aikanaan totesi: ”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla 
lakikaan”.
Huomattakoon, että samanaikaisesti Suomen valtio eli Metsähallitus 
ennallistaa tuhansia hehtaareja suoalueiden vieressä olevia alueita 
tukkimalla ojat kyseisillä alueilla. Yhtään tapausta ei ole tutkittu, 
kuinka paljon on tuhottu viitasammakoita tässä touhussa. Lienee olisi 
aiheellista tutkia.

Rakentavalla yhteistyöllä saadaan kuitenkin hyvää aikaan. Toivoisin, 
että ihminen ja hänen ruokansa olisi arvokkaampaa kuin sammakon 
elinpiiri.

Hyvää uuden vuoden alkua lukijoille. Näihin asioihin voit vaikuttaa 
kevään vaaleissa.

Arkijärkeä eduskuntaan,
Timo Mehtälä
Keskustan kansanedustajaehdokas
Haapavesi

Lisää artikkeleita

Yleiset

Ylivieskan sillan hylkääminen on kuva hallituksen arvoista

Hetken aikaa se kesti. Nimittäin ilo siitä, että Ylivieskan uusi eteläinen ylikulkusilta oli lopulta saamassa rahoituksen valtiolta.  Valtiovarainministeriön toukokuun lisäbudjettiesityksessä silta oli ensimmäinen kehittämiskohde Pohjois-Pohjanmaalla.

suomalainen järvimaisema
Yleiset

Reilua kasvua Haapavettä myöten

Eduskunnan kevät on ollut talouspolitiikan sävyttämä. Hallituksen kehysriihessä päätettiin miljardiluokan leikkauksista ja veroista.  Keskusta on samaa mieltä talouden kuntoon saattamisen tärkeydestä, mutta keinoista olemme eri