Muuan Olaus Petri kirjoitti jo 1500-luvulla tuomarinohjeissa: “Mikä ei ole oikeus ja kohtuus,
se ei voi olla lakikaan”. Nämä tuomareille noudatettavaksi tarkoitetut eettiset ohjeet ovat
muodostuneet myös suomalaisen kansanperinteen osaksi.
Mikä on oikeus ja kohtuus? Tämä kysymys tulee väistämättä mieleen, kun
tarkastelee tänä päivänä mm. luonnonsuojelulain nojalla tehtäviä päätöksiä
hallinto-oikeudessa ja muissakin oikeusasteissa sekä ELY-keskuksissa. Kyllä
maanomistajan yksityisen omaisuuden suoja ja kansalaisen oikeusturva on koetuksella
erinäisissä tilanteissa, jotka aiheutuvat lain tulkinnoista. Monet meistä ovat jo havainneet
ja myös sen kokeneet, kuinka suomalaiseen kulttuuriin kuuluu esimerkiksi EU-direktiivien
ylitulkitseminen. Eikö viranomaisen tehtävä ole palvella yhteiskuntaa edistämällä
yrittämistä ja kansalaisten asemaa, eikä heittäytyä kiusantekijäksi.
Luonnonsuojelun puolella monet toimet alkavat olla ylimitoitettuja. Susien
havaitseminen tuulimyllyille kaavoitetulla alueella estää niiden rakentamisen. Perusteluna
on, että susilauma ei voi enää olla kyseisellä alueella tuulimyllyjen pyöriessä. Tähän ei
tiettävästi ole tutkittua virallista tietoa olemassa Suomessa, eikä missään laissa lue, että
sudet ja tuulimyllyt eivät voi toimia samalla alueella. Ihmettelen, kuinka hallinto-oikeus voi
ratkaista asioita näin kevein perustein. Toinen perustelu on ollut, että hirvet kaikkoavat
kyseiseltä alueelta, kuitenkin hirvet näkyvät hankaavan itseään tuulimyllyjen kylkeen.
Siellä missä hirviä on, siellä viihtyvät myös sudet. Olisi siis mukava kuulla hallinto-oikeuden
näkemys, kumpi on susien kannalta vahingollisempaa: Se, että susi pysyy
tuulimyllyalueella omalla reviirillään, vai sekö, että susilauma siirtyy toisen reviirin alueelle
ja siellä sudet käyttäytyvät lajinomaisesti tappelemalla. Siinä saattaa joku susi kuollakin.
Onko hallinto-oikeuden mielestä susi niin huonosti liikkuva eläin, ettei se voi vaihtaa
asuinpaikkaansa?
Ihmetyttää näin sivustakatsojan roolissa tämä hallinto-oikeuksiin tehtävien
valitusten lähtöpaikka. Luonnonsuojelulakiin vedoten voidaan päätöksiin vaikuttaa
toiselta puolelta Suomea. Jos kerrostalossa asuva espoolainen valittaa Kuhmon
susilaumasta jonkun luonnonsuojeluliiton nimissä ja valitus menee läpi, voidaan kysyä:
”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan.” Eikö olisi tärkeämpää kysyä paikallisten
asukkaiden ja viranomaisten mielipidettä, kun turvautua 600 kilometrin päässä asuvaan
“asiantuntijaan”. Toiseksi, valtava viranomaistyö LUKE:n ja Riistakeskuksen taholta on
hukkaan heitettyä, kun näin toimitaan. Näille verorahoille olisi tässä ajassa parempaakin
käyttöä, puhumattakaan arkijärjestä.
Hyvää uuden vuoden odotusta sinulle lukija. Näihin asioihin voit vaikuttaa
kevään vaaleissa.
Arkijärkeä eduskuntaan
Timo Mehtälä
Keskustan kansanedustajaehdokas
Haapavesi
2 kommenttia artikkeliin ”Mikä on oikeus ja kohtuus?”
Tervehdys!
Mites Suomessa toimitaankaan?
Perustuslain 2 ja 3 § kokonaisuudessaan:
”2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
3 §
Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.
Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.”
Näinhän tämä menee: Hallinto-oikeudet tekevät lain mukaisia päätöksiä (julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia). Eivät ne voi alkaa soveltamaan lakia muutoin kuin laki on kirjoitettu ja aikaisempi oikeuskäytäntö edellyttää. Tämähän tarkoittaa suoraan sitä että toisinaan omaisuuden käytölle tulee rajoituksia.
Sitten tuleekin tärkein pointti: Jos suomalaiset katsovat että hallinto-oikeudet tai muut tuomioistuimet tai viranomaiset tekevät ”huonoja” päätöksiä, niin oikea tapa vaikuttaa on valita sellaiset kansanedustajat, jotka säätävät lakeja joiden perusteella ei tule ”huonoja” päätöksiä. Ei eduskunnalle ole mikään ongelma tarkentaa lakeja jos se niin haluaa. Toki kansainväliset sopimukset rajoittavat liikkumatilaa, mutta voihan niistäkin irtaantua, jos todella katsoo sen tarpeelliseksi. Jos esimerkiksi luonnonsuojelulaista poistettaisiin luonnonsuojeluyhdistysten valitusoikeus, niin moni susilupa olisi tullut lainvoimaiseksi nopeammin. Halutaanko tuollainen valitusoikeus poistaa, onkin sitten poliittisen päätöksenteon tulos. Eduskunnan säätämät lait tosiaan ohittavat Olaus Petrin 1500-luvulla kirjoittamat ohjeet.
Menestystä ja viisaita pohdintoja ja keskusteluja kampanja-ajalle ja muutenkin jatkoon!
Jatketaanpa vielä edellistä kommenttiani.
Voihan toki eduskunta ja Euroopan komissio ja parlamentti kumota sekä luonnonsuojelulain että luontodirektiivin. Sillä se ”susiongelma” olisi ratkaistu. Jos sutta ei ole säädetty missään lainsäädännössä suojeltavaksi, niin viranomaiset tai tuomioistuimet eivät voi ottaa susia huomioon päätöksenteossa. Tai voisihan sitä vaikka säätää lainsäädännöllä että susien suora tappaminen vaatii luvan, mutta niiden esiintymispaikkojen häirintä ei ole kiellettyä. Nythän tuo kritisoimanne päätös perustuu juuri tuohon lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämisen kieltoon. Kun lainsäätäjä on säätänyt sellaisen, niin hallinto-oikeuksien on noudatettava sitä lainsäädäntöä.
Joo, lakien säätäminen on tärkeä ja vaativa tehtävä. Toivottavasti valittavilla kansanedustajilla on osaamista, kykyä, näkyä, voimia ja ahkeruutta hyvän lainsäädännön säätämiseen!