Suomessa käydään kiivasta keskustelua taloudesta ja siitä, miten hyvinvointi turvataan. Keskustelu on painottunut leikkauksiin ja veroihin, mutta tulevaisuus riippuu siitä, miten pidämme huolta kaikista suomalaisista – asuivatpa he maaseudulla tai kaupungeissa.
Keskustan linja on selvä: talouskasvua tulee hakea koko maasta, eikä keskittämällä pelkästään kaupunkien kehitykseen.
Tuoreen maaseutubarometrin mukaan maaseudulla asuvat ovat erityisen huolissaan palveluiden saatavuudesta ja toimeentulon riittävyydestä. Muutos on ollut raju: vuonna 2020 yli 70 % kaupungin läheisellä maaseudulla asuvista koki peruspalvelujen olevan hyvin saatavilla, mutta vuoteen 2023 mennessä luku on romahtanut noin 46 prosenttiin.
Palvelut ovat monilla alueilla siirtyneet niin kauas, ettei niitä voi käytännössä enää käyttää, ja näin ollen niitä ei ole olemassa.
Tämä kehitys heikentää maaseudun elinvoimaa ja yrittäjyyttä. Peruspalveluiden, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulujen ja julkisen liikenteen etääntyminen tekee elämästä maaseudulla yhä vaikeampaa. Esimerkiksi Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen lakkauttaminen on hyvä esimerkki: säästöjä ei synny, mutta elämä alueella kurjistuu. Jos peruspalveluja ei pystytä ylläpitämään, maaseutu menettää elinvoimansa ja yrittäjyyden edellytykset kuihtuvat.
Nykyinen hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka kiristävät maaseudun taloutta ja elinmahdollisuuksia, vaikka se lupasi toisin omassa ohjelmassaan. Viljelijän arjen kustannuksia ja byrokratiaa on lisätty muun muassa maatilojen biokaasulaitosten osalta. Samaan aikaan sote-leikkaukset iskevät erityisesti harvaan asutulle alueelle.
Keskustan mielestä suunta pitää kääntää. Talouskasvu ei synny vain suurista kaupungeista, vaan koko maasta. Esimerkiksi metsätalouden tuotot tulevat maaseudulta, mutta verotuotot valuvat pääkaupunkiin. Onko tämä oikeudenmukaista tulonjakoa?
Keskusta esittää konkreettisia toimenpiteitä kasvun ja yrittäjyyden tukemiseksi: investointien verohyvityksen laajentamista pienille ja keskikokoisille yrityksille, arvonlisäverotuksen alarajan nostamista 30 000 euroon ja investointien lupaprosessien nopeuttamista. Lisäksi tarjoamme 20 prosentin tuloveroalennuksen eläkeikää lähestyville, jotka jatkavat työelämässä. Tämä tukee työllisyyttä ja auttaa pitämään kokeneet työntekijät työelämässä.
Palveluiden keskittäminen ei ole kestävä ratkaisu. Se johtaa siihen, että maaseudulla asuvat ihmiset jäävät ilman elintärkeitä palveluita ja kokevat olonsa turvattomaksi. Turvallisuuden tunne perustuu arjen turvaverkkoon, ja ilman lähipalveluja tämä verkko katoaa. Samalla maaseudun yrittäjät kamppailevat toimeentulon ja velkojen kanssa, vaikka he tekevät työtä seitsemän päivää viikossa tuottaakseen ruokaa koko Suomelle.
Maaseutu ei saa olla pelkkä taloudellinen resurssi kaupungeille. Kaupungeissa asuvista lähes 10 % haluaa käyttää vapaa-aikansa maaseudulla. Moni liittää siihen myönteisiä mielikuvia, kuten luonnonläheisyyden ja viihtyisän ympäristön. Ilman maaseudun ihmisiä ja yrityksiä tämä menetetään. Maaseutu on tärkeä osa Suomen identiteettiä ja hyvinvointia.
Keskustan tavoitteena on talouskasvun tuplaaminen ja koko maan kehittäminen tasapuolisesti. Tarvitsemme koko Suomen panoksen talouden kasvuun ja hyvinvoinnin turvaamiseen.
Suomi tarvitsee politiikkaa, joka keskittyy tavallisten ihmisten arkeen ja hyvinvointiin, olipa kyseessä kaupunki tai maaseutu. Tämä on reilun kasvun tie.
