<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Maatalous arkistot | Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</title>
	<atom:link href="https://timomehtala.fi/tag/maatalous/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://timomehtala.fi/tag/maatalous/</link>
	<description>Keskustan kansanedustaja</description>
	<lastBuildDate>Mon, 22 Jun 2026 13:44:26 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=7.1.1</generator>

<image>
	<url>https://timomehtala.fi/wp-content/uploads/2022/11/cropped-1-1-32x32.png</url>
	<title>Maatalous arkistot | Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</title>
	<link>https://timomehtala.fi/tag/maatalous/</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
	<item>
		<title>Mihin jäi isänmaan edun ajaminen?</title>
		<link>https://timomehtala.fi/mihin-jai-isanmaan-edun-ajaminen/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Timo Mehtälä]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 10 Jul 2026 07:00:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Energia]]></category>
		<category><![CDATA[Maatalous]]></category>
		<category><![CDATA[Yleispolitiikka]]></category>
		<category><![CDATA[Eduskunta]]></category>
		<category><![CDATA[Ennallistaminen]]></category>
		<category><![CDATA[Ennallistamisasetus]]></category>
		<category><![CDATA[EU]]></category>
		<category><![CDATA[Isänmaa]]></category>
		<category><![CDATA[Metsät]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://timomehtala.fi/?p=2376</guid>

					<description><![CDATA[<p>Suomessa on juuri tehty päätös, jonka seurauksia kannetaan vuosikymmeniä. Silti asiasta ei juuri julkisuudessa keskusteltu. Kyse on EU:n ennallistamisasetuksesta ja erityisesti siitä, millaisen kansallisen suunnitelman luonnon tilan parantamisesta Suomi lähettää Euroopan komissiolle. Suomessa hallitus on päättänyt, että suunnitelman valmistelu keskitetään ympäristöministeriöön ja valtioneuvosto hyväksyy sen. Eduskunta jätetään kylmästi sivuun.&#160; Pidän tätä vakavana virheenä. Paljon vähäpätöisemmistäkin ... <a title="Mihin jäi isänmaan edun ajaminen?" class="read-more" href="https://timomehtala.fi/mihin-jai-isanmaan-edun-ajaminen/" aria-label="Lue lisää aiheesta Mihin jäi isänmaan edun ajaminen?">Lue lisää</a></p>
<p>Artikkeli <a href="https://timomehtala.fi/mihin-jai-isanmaan-edun-ajaminen/">Mihin jäi isänmaan edun ajaminen?</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://timomehtala.fi">Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p class="wp-block-paragraph">Suomessa on juuri tehty päätös, jonka seurauksia kannetaan vuosikymmeniä. Silti asiasta ei juuri julkisuudessa keskusteltu.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kyse on EU:n ennallistamisasetuksesta ja erityisesti siitä, millaisen kansallisen suunnitelman luonnon tilan parantamisesta Suomi lähettää Euroopan komissiolle.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Suomessa hallitus on päättänyt, että suunnitelman valmistelu keskitetään ympäristöministeriöön ja valtioneuvosto hyväksyy sen. Eduskunta jätetään kylmästi sivuun.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Pidän tätä vakavana virheenä. Paljon vähäpätöisemmistäkin asioista keskustellaan eduskunnassa pitkään ja hartaasti.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kansallinen ennallistamissuunnitelma tulee vaikuttamaan metsien käyttöön, maa- ja metsätalouteen, vesistöjen hoitoon, energiainvestointeihin, aluekehitykseen ja maaseudun elinkeinoihin vuosikymmeniksi eteenpäin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Arvio kustannuksista liikkuu miljardissa eurossa vuodessa. Se on valtava summa maalle, joka kamppailee jo valmiiksi heikon talouskasvun, velkaantumisen ja investointitarpeiden kanssa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Asetus tulee vaikuttamaan erityisesti maa- ja metsätalouden elinkeinotoimintaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Se sisältää Suomen olosuhteisiin täysin käsittämättömiä asioita, kuten turvemaiden vettäminen. Täällä koko toimenpide on täysin järjetön, ja lisäksi se tarkoittaisi kotimaisen maatalouden vakavaa haavoittamista. Tämä tilanteessa, jossa huoltovarmuuden merkitys korostuu enemmän kuin koskaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Myös metsien osalta on tulossa kylmää kyytiä. Arvion mukaan hakkuumahdollisuudet vähenevät 3-15 milj. m3 vuodessa. Rahallisesti se tarkoittaisi 1,6-3 miljardia euroa vuodessa. Ja työpaikan vähenemät päälle.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Erityisen huolestuttavaa on se, että näin merkittävä suunnitelma aiotaan viedä Euroopan komissiolle ilman perusteellista eduskuntakäsittelyä. Missä on huoli omaisuudensuojasta? Missä on huoli metsien ja peltojen määräysvallasta?&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Muistan hyvin, kuinka nykyiset hallituspuolueet vastustivat ennallistamisasetusta sen valmisteluvaiheessa. Perussuomalaisten kanta koko asetukseen oli ehdoton ei.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Nyt samat puolueet ovat ensin hyväksyneet asetuksen ehdot, ja nyt lähettävät suunnitelman Brysseliin ilman, että eduskunta pääsee aidosti vaikuttamaan siihen. Johdonmukaisuutta on vaikea nähdä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Keskusta esitti, että hallitus olisi tuonut kansallisen ennallistamissuunnitelman eduskunnalle selontekona. Selontekoa olisi käsitelty eri valiokunnissa, ja annetut lausunnot otettu huomioon suunnitelman laatimisessa. Mikään ei olisi estänyt hallitusta toimimasta näin. Näin ei tehty.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Luonnontilan parantaminen on tärkeä asia. Se pitää kuitenkin toteuttaa tavalla, joka ottaa huomioon kansalliset olosuhteet, talouden, huoltovarmuuden ja elinkeinojen toimintaedellytykset.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Hallitus kiirehtii nyt EU:n mallioppilaaksi. Muun muassa Ruotsi ja Saksa eivät.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Mihin jäi isänmaan edun ajaminen, jota viime vaalikaudella niin pontevasti vaadittiin?</p>
<p>Artikkeli <a href="https://timomehtala.fi/mihin-jai-isanmaan-edun-ajaminen/">Mihin jäi isänmaan edun ajaminen?</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://timomehtala.fi">Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Kevät herää pelloilla – herääkö tahto päättäjissä?</title>
		<link>https://timomehtala.fi/kevat-heraa-pelloilla-heraako-tahto-paattajissa/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Timo Mehtälä]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 13 May 2026 20:07:07 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Maatalous]]></category>
		<category><![CDATA[Eduskunta]]></category>
		<category><![CDATA[Kevät]]></category>
		<category><![CDATA[Kotimaista]]></category>
		<category><![CDATA[Maanviljely]]></category>
		<category><![CDATA[Politiikka]]></category>
		<category><![CDATA[Ruoka]]></category>
		<category><![CDATA[Talous]]></category>
		<category><![CDATA[Velka]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://timomehtala.fi/?p=2363</guid>

					<description><![CDATA[<p>Suomeen on taas koittanut kevät. Se tarkoittaa sitä, että maamiehen mieli vetää pellolle. Ruoantuotannon uusi vuosi on lähtenyt liikkeelle. Tilanne ei kuitenkaan ole toivotunlainen. Iranin sodasta johtuen kustannukset ovat nousseet todella voimakkaasti. Samalla kotimainen ruoantuotanto vähenee koko ajan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana maidontuotanto on vähentynyt kahdeksan prosenttia. Myös lihantuotannon määrä laskee. Kyse on isosta asiasta ... <a title="Kevät herää pelloilla – herääkö tahto päättäjissä?" class="read-more" href="https://timomehtala.fi/kevat-heraa-pelloilla-heraako-tahto-paattajissa/" aria-label="Lue lisää aiheesta Kevät herää pelloilla – herääkö tahto päättäjissä?">Lue lisää</a></p>
<p>Artikkeli <a href="https://timomehtala.fi/kevat-heraa-pelloilla-heraako-tahto-paattajissa/">Kevät herää pelloilla – herääkö tahto päättäjissä?</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://timomehtala.fi">Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p class="wp-block-paragraph">Suomeen on taas koittanut kevät. Se tarkoittaa sitä, että maamiehen mieli vetää pellolle. Ruoantuotannon uusi vuosi on lähtenyt liikkeelle.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tilanne ei kuitenkaan ole toivotunlainen. Iranin sodasta johtuen kustannukset ovat nousseet todella voimakkaasti. Samalla kotimainen ruoantuotanto vähenee koko ajan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Viimeisen kymmenen vuoden aikana maidontuotanto on vähentynyt kahdeksan prosenttia. Myös lihantuotannon määrä laskee. Kyse on isosta asiasta myös taloudellisesti: kotieläinsektori tuottaa yli 60 % maatalouden rahavirroista.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tilanne näkyy myös tuontiruoan määrässä. Suomi tuo ruokaa ulkomailta seitsemällä miljardilla eurolla ja vie kahdella. Erotus näkyy suoraan taloudessa. Velkaannumme 5 miljardia vuodessa myös sen vuoksi, että emme tuota ruokaa riittävästi itse.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Käsittelimme kolme viikkoa sitten eduskunnassa kansallista ruokastrategiaa, jossa tunnistetaan kyllä oikeat ongelmat. Kannattavuus on heikko ja riippuvuus tuontipanoksista suuri. Puhutaan reiluudesta ja huoltovarmuudesta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Selonteossa puhutaan myös ruokaviennin lisäämisestä. Mutta ei siitä, että tuotantoa pitäisi lisätä. Kysynkin, mitä me viemme, kun suurimmassa osassa tuotteita emme ole edes omavaraisia?&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Keskeisin ratkaisu on laittaa kotimainen ruokamarkkina kuntoon. Suomen tuottajahinnat ovat EU:n alhaisimpia, mutta ruokakauppa maailman kannattavinta. Käsittelyssä oleva elintarvikemarkkinalain uudistus vie tilannetta napsun parempaan suuntaan.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Muutakin tarvitaan. Maatilojen investointien rahoitus pitää tarvita. Julkisissa hankinnoissa on käytettävä kotimaista ruokaa. Puolustusvoimat voisivat näyttää tässä esimerkkiä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tänä keväänä viljelijät saivat myös pitkästä aikaa erittäin hyviä uutisia, kun uusin tutkimus totesi nurmipeltojen sitovan hiiltä huomattavasti enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Kun peltoon palautetaan lanta, vaikutus kasvaa edelleen.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tämä muuttaa käsitystä maatalouden päästöistä. Kotieläintuotannon vähentämisen vaatimisesta putoaa pohja pois.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Suomessa kannattaa panostaa siihen, missä meillä on luontaisesti parhaat edellytykset. Nurmi kasvaa näillä leveysasteilla erinomaisesti. Meillä on maailman parhaat pohjavesivarat. Antibiootteja käytetään hyvin vähän tai ei ollenkaan. Kotieläintuotantoon panostamiseen on siis meillä todella hyvät edellytykset.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kevät on toivoa täynnä. Suomessa on vielä paljon nuoria miehiä ja naisia, jotka unelmoivat omasta maatilasta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">On tästä talosta ja Euroopan unionista kiinni, toteutuvatko unelmat. Lopulta tässä on kyse päättäjien tahdosta.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Nimittäin varmaa on, että myös jatkossa me jokainen tarvitsemme terveellistä ja ravitsevaa ruokaa. Siksi suomalaiselle ruoalle on varmasti kysyntää niin Suomessa kuin ulkomailla myös tulevaisuudessa.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://timomehtala.fi/kevat-heraa-pelloilla-heraako-tahto-paattajissa/">Kevät herää pelloilla – herääkö tahto päättäjissä?</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://timomehtala.fi">Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Ruoka ei tule lautaselle itsestään</title>
		<link>https://timomehtala.fi/ruoka-ei-tule-lautaselle-itsestaan/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Timo Mehtälä]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 25 Aug 2025 15:57:55 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Aluepolitiikka]]></category>
		<category><![CDATA[Maatalous]]></category>
		<category><![CDATA[Yrittäjyys]]></category>
		<category><![CDATA[Eduskunta]]></category>
		<category><![CDATA[Hallitus]]></category>
		<category><![CDATA[keskusta]]></category>
		<category><![CDATA[Kotimainen]]></category>
		<category><![CDATA[Nälkä]]></category>
		<category><![CDATA[Politiikka]]></category>
		<category><![CDATA[Ruoka]]></category>
		<category><![CDATA[Viljelijä]]></category>
		<category><![CDATA[Viljely]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://timomehtala.fi/?p=2306</guid>

					<description><![CDATA[<p>Milloin syödään ja mitä? Tätä kyselemme joka ikinen päivä. Harva oikeus on yhtä perustava kuin oikeus ruokaan – tästä tuskin ollaan eri mieltä. Suomessa on laaja yhteisymmärrys myös siitä, että kotimaista ruokaa tulee olla saatavilla. Tämäkin on oikeus, joka suomalaisille kuuluu. Silti kotimainen tuotanto, erityisesti kotieläinpuolella, on vakavasti uhattuna. Maatiloja lopetetaan hälyttävää vauhtia. Uutena ilmiönä ... <a title="Ruoka ei tule lautaselle itsestään" class="read-more" href="https://timomehtala.fi/ruoka-ei-tule-lautaselle-itsestaan/" aria-label="Lue lisää aiheesta Ruoka ei tule lautaselle itsestään">Lue lisää</a></p>
<p>Artikkeli <a href="https://timomehtala.fi/ruoka-ei-tule-lautaselle-itsestaan/">Ruoka ei tule lautaselle itsestään</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://timomehtala.fi">Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p class="wp-block-paragraph">Milloin syödään ja mitä? Tätä kyselemme joka ikinen päivä. Harva oikeus on yhtä perustava kuin oikeus ruokaan – tästä tuskin ollaan eri mieltä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Suomessa on laaja yhteisymmärrys myös siitä, että kotimaista ruokaa tulee olla saatavilla. Tämäkin on oikeus, joka suomalaisille kuuluu. Silti kotimainen tuotanto, erityisesti kotieläinpuolella, on vakavasti uhattuna.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Maatiloja lopetetaan hälyttävää vauhtia. Uutena ilmiönä myös nykyaikaisia tiloja suljetaan talousvaikeuksien tai jatkajan puutteen vuoksi. Tästä on ajankohtaisia esimerkkejä myös Sievissä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Jo nyt on selvää, että riippuvuus tuontiruoasta tulee kasvamaan merkittävästi. Levottomassa maailmanajassa tämä on vakava ongelma. Kovan paikan tullen kyse on kansamme selviämisestä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Arkikielessä puhumme ”nälästä” usein, mutta useimmilla elossa olevilla suomalaisilla ei onneksi ole kokemusta sen todellisesta merkityksestä. Oikeus ruokaan on täällä toteutunut jo pitkään hyvin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kuitenkin jauhelihahyllyjen tyhjeneminen osoitti konkreettisesti, että elämme kädestä suuhun. Varastot ovat pienet, eikä Euroopassakaan ole ylimääräistä ruokaa. Kansalaisten ruokkiminen on viljelijöiden päivittäisen työn varassa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Onkin käsittämätöntä, että maassamme on poliitikkoja ja puolueitakin, jotka haluaisivat ajaa alas kotieläintuotannon, useimmiten ilmastosyistä.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Monet tuottajat tekevät tärkeää työtä näyttämällä somessa, miten hyvin Suomessa kohdellaan tuotantoeläimiä ja kuinka puhdasta ruokaa tuotetaan. Suuri kiitos teille.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Maatalouden vastustajien lisäksi alituisena vaarana on tehokkaiden toimien puute. Elinvoimaisen maatalouden puolustaminen vaatii työtä, ja hallituksella on tässä keskeinen rooli.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tuottajana olen seurannut alaa yli 35 vuotta. Keskustan lisäksi maatalouden todellisia puolustajia on vähän, ja paini EU:n kanssa on ollut jatkuvaa, vaikka se on tarjonnut alalle kohtuullisen vakaan tukijärjestelmän.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Nykyinen hallitus lupasi aloittaessaan, että kannattavuuden parantamiseksi ja kassakriisin ratkaisemiseksi tehdään vaikuttavia toimenpiteitä. Lisäksi luvattiin, ettei kansallisilla päätöksillä nosteta maatalouden kustannuksia.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Lupaukset eivät ole toteutuneet. Kannattavuuden parantamiseksi ei ole tehty mitään toimenpiteitä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kustannuksia taas on nostettu muun muassa lupamaksujen korotuksilla ja biokaasun tuottajien todennusvelvoitteella. Myös yleisen ALV-kannan korotus ja rehun ALV:n lasku lisäsivät tilojen kassavajetta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Samalla viime vaalikauden viljelijöiden kustannuksia alentavat ja myös tuloja lisäävät toimet loistavat nykyisen hallituksen päätöksissä poissaolollaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Hyvät hallitusohjelmakirjaukset ja suuret puheet erityisesti somessa eivät auta, jos käytännön toimet jäävät tekemättä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vielä on mahdollisuus näyttää.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Hyvää alkanutta sadonkorjuusyksyä kaikille tuottajille!</p>
<p>Artikkeli <a href="https://timomehtala.fi/ruoka-ei-tule-lautaselle-itsestaan/">Ruoka ei tule lautaselle itsestään</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://timomehtala.fi">Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Turve houkuttelee populismiin</title>
		<link>https://timomehtala.fi/turve-houkuttelee-populismiin/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Timo Mehtälä]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 22 Aug 2025 10:26:37 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Aluepolitiikka]]></category>
		<category><![CDATA[Energia]]></category>
		<category><![CDATA[Maatalous]]></category>
		<category><![CDATA[Hallitus]]></category>
		<category><![CDATA[keskusta]]></category>
		<category><![CDATA[Politiikka]]></category>
		<category><![CDATA[Populismi]]></category>
		<category><![CDATA[Turve]]></category>
		<category><![CDATA[Yrittäjyys]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://timomehtala.fi/?p=2303</guid>

					<description><![CDATA[<p>Viime aikoina on mediassa eräiden poliitikkojen toimesta nostettu esiin energiaturpeen käyttö. Olen eduskunnan talousvaliokunnan jäsenenä seurannut energia-asioita läheltä. Lähes viikottain valmistelemme aiheeseen liittyvää lausuntoa tai mietintöä. Kaikki ovat liittyneet uusiutuvaan energiaan. Kun puhutaan energiasta, on muistettava kaksi pääasiallista energiantarvetta: lämpö ja sähkö. Sähköä tuottavat ydin-, vesi-, tuuli-, aurinkovoima sekä CHP-laitokset. Lämpöenergia on suurelta osin puuperäistä. ... <a title="Turve houkuttelee populismiin" class="read-more" href="https://timomehtala.fi/turve-houkuttelee-populismiin/" aria-label="Lue lisää aiheesta Turve houkuttelee populismiin">Lue lisää</a></p>
<p>Artikkeli <a href="https://timomehtala.fi/turve-houkuttelee-populismiin/">Turve houkuttelee populismiin</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://timomehtala.fi">Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p class="wp-block-paragraph">Viime aikoina on mediassa eräiden poliitikkojen toimesta nostettu esiin energiaturpeen käyttö.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Olen eduskunnan talousvaliokunnan jäsenenä seurannut energia-asioita läheltä. Lähes viikottain valmistelemme aiheeseen liittyvää lausuntoa tai mietintöä. Kaikki ovat liittyneet uusiutuvaan energiaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kun puhutaan energiasta, on muistettava kaksi pääasiallista energiantarvetta: lämpö ja sähkö.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Sähköä tuottavat ydin-, vesi-, tuuli-, aurinkovoima sekä CHP-laitokset.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Lämpöenergia on suurelta osin puuperäistä. Jopa 48 % lämmöstä tuotetaan metsäpolttoaineella, teollisuuden puutähteillä ja muulla biomassalla. Myös uusiutuvaa energiaa käyttävät sähkökattilat yleistyvät koko ajan syrjäyttäen polttolaitoksia.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Fossiilisten käyttö vähenee siis koko ajan, koska päästökauppa tekee ne kalliiksi. Kivihiilen, maakaasun ja öljyn käyttö on romahtanut. Turpeen osuus lämmityskäytössä on tippunut 5 %:iin. Hukkalämmöllä tuotetaan jo kolminkertaisesti turpeen tuottama energiamäärä lämpölaitoksiin.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Turpeen energiakäyttö nousee kuitenkin ajoittain pinnalle johtuen valtavasta energiaresurssista, joka Suomen soilla on. Aihe houkuttaa populismiin ja löysiin lupauksiin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Perussuomalaiset lupasi viime vaalien alla turvetuottajille, että päästökauppa keskeytetään, turpeen energiavero poistetaan ja turpeesta tulee uusiutuva luonnonvara.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Lupaukset olivat aivan mahdottomia, eivätkä päätyneet hallitusohjelmaan. Ne eivät tule etenemään.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tosiasiassa yksikään puolue ei ole viime vuosina ajanut aktiivisesti turpeen energiakäytön palauttamista &#8211; yksittäisiä kansanedustajia lukuun ottamatta.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Olen itse puolustanut turpeen käyttöä valiokunnassa joka käänteessä energia-, kasvu- ja kuiviketurpeen osalta, koska sen merkitys maaseudulla on valtava.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kuitenkin energiaturpeen asema sinetöitiin jo 20 vuotta sitten, kun EU:n päästökauppalaki luotiin. Kun päästöoikeuksien hinta nousi muutama vuosi sitten voimakkaasti, romahti myös turpeen käyttö.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Turpeen äänestäminen eduskunnassa uusiutuvaksi ei muuttaisi mahdollisuuksia turpeen energiakäyttöön. Se kun ei vaikuta päästökauppaan, joka on turpeen hinnan nousun syy.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Jos polttoturve halutaan takaisin, hallituksen pitäisi aloittaa neuvottelut turpeen irrottamiseksi päästökaupasta ja samoin Pariisin ilmastosopimuksesta. Silloin sen kotimainen käyttö voisi lisääntyä.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Fakta on, että asia tuskin etenisi EU:ssa. Käytännössä energiaturpeen palauttaminen edellyttäisi eroamista EU:sta. Nähtäväksi jäisi, palauttaisiko se turvetta energiakäyttöön.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Hallitus voisi tietysti poistaa turpeen energiaveron tai nostaa sen verotonta käyttömäärää, kuten viime kaudella tehtiin ministeri Lintilän johdolla. Veron poisto ei kuitenkaan alentaisi turpeen hintaa oleellisesti.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Turpeen osalta nyt olisikin tärkeintä varmistaa kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus, koska niiden merkitys on valtava niin taimitarhoilla kuin kotieläintiloilla.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://timomehtala.fi/turve-houkuttelee-populismiin/">Turve houkuttelee populismiin</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://timomehtala.fi">Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Ovatko lupaukset maataloudelle toteutuneet? </title>
		<link>https://timomehtala.fi/ovatko-lupaukset-maataloudelle-toteutuneet/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Timo Mehtälä]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 11 Aug 2025 11:39:27 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Maatalous]]></category>
		<category><![CDATA[Eduskunta]]></category>
		<category><![CDATA[EU]]></category>
		<category><![CDATA[EY]]></category>
		<category><![CDATA[Hallitus]]></category>
		<category><![CDATA[Politiikka]]></category>
		<category><![CDATA[Tuottajat]]></category>
		<category><![CDATA[Viljely]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://timomehtala.fi/?p=2299</guid>

					<description><![CDATA[<p>Suomessa on puhuttu ruoantuottajien ahdingosta jo pitkään. Tänä vuonna kriisi on muuttunut näkyväksi myös kuluttajille, kun kauppojen jauhelihahyllyt ovat olleet osittain tyhjät. Istuva hallitus nosti ohjelmassaan tärkeäksi tavoitteeksi viljelijöiden aseman parantamisen. Luvattiin täyskäännöstä maataloustuottajien tilanteeseen.&#160; Mitään tämän suuntaistakaan ei ole tapahtunut. Moni maataloustuottaja teki viime tilikaudella huonoimman tuloksen pitkään aikaan. Hallitus lupasi paljon &#8211; aivan ... <a title="Ovatko lupaukset maataloudelle toteutuneet? " class="read-more" href="https://timomehtala.fi/ovatko-lupaukset-maataloudelle-toteutuneet/" aria-label="Lue lisää aiheesta Ovatko lupaukset maataloudelle toteutuneet? ">Lue lisää</a></p>
<p>Artikkeli <a href="https://timomehtala.fi/ovatko-lupaukset-maataloudelle-toteutuneet/">Ovatko lupaukset maataloudelle toteutuneet? </a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://timomehtala.fi">Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p class="wp-block-paragraph">Suomessa on puhuttu ruoantuottajien ahdingosta jo pitkään. Tänä vuonna kriisi on muuttunut näkyväksi myös kuluttajille, kun kauppojen jauhelihahyllyt ovat olleet osittain tyhjät.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Istuva hallitus nosti ohjelmassaan tärkeäksi tavoitteeksi viljelijöiden aseman parantamisen. Luvattiin täyskäännöstä maataloustuottajien tilanteeseen.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Mitään tämän suuntaistakaan ei ole tapahtunut. Moni maataloustuottaja teki viime tilikaudella huonoimman tuloksen pitkään aikaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Hallitus lupasi paljon &#8211; aivan liikaakin &#8211; mutta on hyvä käydä objektiivisesti läpi sen tekoja ja tekemättä jättämisiä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tällä hetkellä merkittävä ongelma on uusien ja investoivien yrittäjien rahoituksen ja vakuuksien saanti. Kuitenkaan tähän ei ole tehty mitään toimia, kuten ei myöskään elintarvikemarkkinoiden tasapainottamiseksi.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tuottajahintojen laskua hallitus ei pystynyt omilla toimillaan estämään lupauksistaan huolimatta. Tietysti jokainen maatalouden ammattilainen tietää, että hallituksen vaikutusmahdollisuudet tässä ovat heikot.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ainoastaan lihamarkkinoiden rajun muutoksen seurauksena viimeisen 5 kk aikana on naudan hinta noussut.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Myöskään kustannuksia ei ole madallettu &#8211; päinvastoin, nostamalla yleistä ALV:a kustannuksia tuli lisää.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Lisäksi keväinen päätös laskea rehun arvonlisäveroa lisäsi kotieläintilan valtiolle maksettavaa ALV:a &#8211; siis heikentää tuottajan taloudellista tilannetta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tärkeintä olisi madaltaa maatilojen kustannuksia, ja tähän voidaan vaikuttaa poliittisesti paljonkin.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Toisin kuin edellisellä kaudella, nyt hallitus ei ole poistanut tuotantorakennusten kiinteistöveroa. Se olisi tuonut välittömästi investoinneille, pääsääntöisesti nuorille tuottajille, helpotusta kymmeniä tuhansia euroja.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Energiaveron palautusta ei ole tuplattu, kuten edellisellä kaudella. Se olisi auttanut merkittävästi sähkö- ja polttoainelaskujen maksussa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Lisäksi tukimaksatuksen aikatauluihin ei ole vaikutettu niiden aikaistamiseksi, vaikka lähes jokainen hallitus on näin tehnyt aikaisemmin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Mitä hallitus sitten on tehnyt, paitsi koskenut arvonlisäveroihin? Tähän mennessä tasan kaksi asiaa: maatalouden tasausvarausta korotettiin 12500 euroa ja&nbsp; elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksia parannettiin. Nämä eivät tuo euroakaan viljelijän tilille.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Toisaalta hallitus on lisännyt tuottajien kustannuksia mm. biokaasulaitosten todentamisvelvoitteen kautta. Se lisäsi viljelijän kustannuksia merkittävästi, 7000 eurosta jopa 65.000 euroon/tila. Myös lupamaksuja on korotettu.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Maatalouden byrokratiaa ei pitänyt lisätä, mutta sekin lupaus oli ja meni, erityisesti biokaasua tuottavien tilojen osalta, joille on tulossa vielä lisää sääntelyä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Senkin voisi mainita, että yksityisteiden kunnossapidon määrärahoja leikattiin 42 miljoonasta 7 miljoonaan euroon – vaikka maatilat toimivat pitkälti näiden teiden varassa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Hallituskauden puolivälissä voidaan kokoavasti todeta, että tulokset ovat erittäin laihat, eikä juuri parempaa ole toistaiseksi tiedossa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Hallituksella on vielä aikaa, ja toivon, että konkreettisia ja vaikuttavia tekoja syntyisi.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Viljelijät odottavat juuri niitä.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://timomehtala.fi/ovatko-lupaukset-maataloudelle-toteutuneet/">Ovatko lupaukset maataloudelle toteutuneet? </a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://timomehtala.fi">Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Turvepellot ovat osa ruokaturvaamme</title>
		<link>https://timomehtala.fi/turvepellot-ovat-osa-ruokaturvaamme/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Timo Mehtälä]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 11 Jul 2025 07:48:47 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Aluepolitiikka]]></category>
		<category><![CDATA[Maatalous]]></category>
		<category><![CDATA[Yrittäjyys]]></category>
		<category><![CDATA[Eduskunta]]></category>
		<category><![CDATA[Politiikka]]></category>
		<category><![CDATA[Ruoka]]></category>
		<category><![CDATA[Turve]]></category>
		<category><![CDATA[Viljely]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://timomehtala.fi/?p=2290</guid>

					<description><![CDATA[<p>Viime aikoina on keskusteltu turvepeltojen kohtalosta suomalaisessa ruoantuotannossa. Keskustelussa on korostunut ilmasto ruoantuotannon turvaamisen sijaan. Viljelijä ja hänen uhrauksensa peltoviljelyyn eivät ole mahtuneet keskusteluun.&#160; Onneksemme uusi EU-komissio lähtee ajattelussaan enemmän pellon merkityksestä ruoantuotannon lähteenä. Muistamme hyvin viime komission linjaukset, jotka saivat Keski-Euroopan viljelijät barrikadeille ja aivan syystä. Suomen turvepelloista suurin osa sijaitsee Etelä-, Keski- ja ... <a title="Turvepellot ovat osa ruokaturvaamme" class="read-more" href="https://timomehtala.fi/turvepellot-ovat-osa-ruokaturvaamme/" aria-label="Lue lisää aiheesta Turvepellot ovat osa ruokaturvaamme">Lue lisää</a></p>
<p>Artikkeli <a href="https://timomehtala.fi/turvepellot-ovat-osa-ruokaturvaamme/">Turvepellot ovat osa ruokaturvaamme</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://timomehtala.fi">Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p class="wp-block-paragraph">Viime aikoina on keskusteltu turvepeltojen kohtalosta suomalaisessa ruoantuotannossa. Keskustelussa on korostunut ilmasto ruoantuotannon turvaamisen sijaan. Viljelijä ja hänen uhrauksensa peltoviljelyyn eivät ole mahtuneet keskusteluun.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Onneksemme uusi EU-komissio lähtee ajattelussaan enemmän pellon merkityksestä ruoantuotannon lähteenä. Muistamme hyvin viime komission linjaukset, jotka saivat Keski-Euroopan viljelijät barrikadeille ja aivan syystä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Suomen turvepelloista suurin osa sijaitsee Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Samalla alueella Ylä-Savo mukaan lukien sijaitsee valtaosa maamme nautakarjataloudesta. Nautakarjan perusrehu on nurmirehu, joka siis tuotetaan myös silloin merkittävältä osin turvepelloilla.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Yleisellä tasolla keskustelu turvepelloista tahtoo hukkua tietämättömyyteen. Ensimmäiseksi suurin osa ei tiedä, mikä on turvepellon määritelmä ja tutkijatkin ovat sekaisin joko tarkoituksella tai tahtomattaan asiasta. Joidenkin mielestä jokainen väriltään tumma maa on turvemaata.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Turve on maatumatonta kasvijätettä ja maatumisasteen edetessä turve muuttuu mustaksi mullaksi. Tämä on tiedetty jo yli 100 vuotta.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Varsinaiseksi multamaaksi nimitetään eloperäistä maata, jossa on 20-40 % eloperäistä ainesta. Kun eloperäinen aines on alle 20 % puhutaan kivennäismaista erittäin runsasmultaisena ja siitä vähemmän runsasmultainen ja multava sekä vähämultainen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Toiseksi Suomessa ei ole virallista tutkimusta turvepeltojen todellisesta määrästä. Luken arvion mukaan määrä on 270.000 ha. Viljavuustutkimusten maanäytetietojen mukaan luku on 168.000 ha. Jälkimmäisessä tutkitaan joka viides hehtaari alueelta kaikista pelloista.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kolmanneksi ilmastopäästöt turvemaiden maaperätutkimuksen osalta on vielä pahasti puutteelliset. Näitä tutkimuksia tehdään mm. Ruukin tutkimusasemalla. Eli tutkittua tietoa riittävän pitkältä ajalta ei ole käytettävissä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Meidän päättäjien pitäisi tehdä ratkaisuja turvepeltojen käytön suhteen tilanteessa, jossa perustiedot ovat täysin hukassa.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Viljelyn kannalta turvemaiden kyky tuottaa nurmisatoa on merkittävästi varmempi kuin kivennäismaiden. Näin kävi mm. 2006 ja 2018 kuivina kesinä, jolloin nautakarjatilojen rehutilanne olisi ollut katastrofaalinen ilman turvemaita.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Monilla tiloilla turvemaiden osuus on niin merkittävä, että erilaisten rajoitusten tullessa käyttöön tilan toiminta pitää lopettaa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Onko meillä varaa edes keskustella turvemaiden viljelyn lopettamisesta tai edes rajoittamisesta. Alan yrittäjänä voin todeta,<strong> että ei ole.</strong>&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Suomeen ostetaan ruokaa 7 miljardilla ja viedään 2 miljardilla. Taloustilanteemme on jo nyt huono. Nautakarjatilojen alasajo on siis myös kansantalouden kannalta mahdoton asia.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Meillä tulisi maassamme olla enemmänkin huoli siitä, kuka jaksaa viljellä, kuka tuottaa maitoa ja lihaa jatkossa ruoaksi kaikille kuluttajille.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalasta lainatakseni:” Suomessa pitää ehdottomasti säilyttää ruoantuotanto” ja siinä turvepellot ovat avainasemassa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Turvepeltojen nurmirehun kautta nauta jalostaa meille korkealaatuista maitoa ja lihaa. Siihen ei kukaan pysty teollisella toiminnalla.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Jos Luoja olisi tarkoittanut meidät syömään pelkkää kasvisruokaa ja nurmirehua, me olisimme märehtijöitä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vähintä mitä yhteiskunta ja päättäjät voivat tehdä, on antaa työrauha maanviljelijöille, todellisille ruoantuottajille.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Hyvää ja antoisaa kesää kaikille lukijoille!</p>
<p>Artikkeli <a href="https://timomehtala.fi/turvepellot-ovat-osa-ruokaturvaamme/">Turvepellot ovat osa ruokaturvaamme</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://timomehtala.fi">Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Mihin kulkee sääntö-Suomi?</title>
		<link>https://timomehtala.fi/mihin-kulkee-saanto-suomi/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Timo Mehtälä]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 19 Jun 2025 11:24:09 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Yleispolitiikka]]></category>
		<category><![CDATA[Yrittäjyys]]></category>
		<category><![CDATA[Biokaasu]]></category>
		<category><![CDATA[Eduskunta]]></category>
		<category><![CDATA[EU]]></category>
		<category><![CDATA[keskusta]]></category>
		<category><![CDATA[Maatalous]]></category>
		<category><![CDATA[Politiikka]]></category>
		<category><![CDATA[Sääntely]]></category>
		<category><![CDATA[Suomi]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://timomehtala.fi/?p=2286</guid>

					<description><![CDATA[<p>Suomi tunnetaan maana, jossa sääntelyyn suhtaudutaan kirjaimellisesti. Varsinkin yrittäjät tuntevat tämän nahoissaan. Säännöt ja sääntely ovat tietysti välttämättömiä. Mutta helposti käy niin, että niitä syntyy liikaa. Ajoittain sääntelyä on haluttu purkaa, kuten Sipilän kaudella.&#160; Myös Orpon hallitus aikoi purkaa normeja ja vauhdittaa luvituksia. Erinomaisia tavoitteita, mutta hyvät kirjaukset ovat yksi kerrallaan kaatuneet. Hyvänä esimerkkinä on ... <a title="Mihin kulkee sääntö-Suomi?" class="read-more" href="https://timomehtala.fi/mihin-kulkee-saanto-suomi/" aria-label="Lue lisää aiheesta Mihin kulkee sääntö-Suomi?">Lue lisää</a></p>
<p>Artikkeli <a href="https://timomehtala.fi/mihin-kulkee-saanto-suomi/">Mihin kulkee sääntö-Suomi?</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://timomehtala.fi">Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p class="wp-block-paragraph">Suomi tunnetaan maana, jossa sääntelyyn suhtaudutaan kirjaimellisesti. Varsinkin yrittäjät tuntevat tämän nahoissaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Säännöt ja sääntely ovat tietysti välttämättömiä. Mutta helposti käy niin, että niitä syntyy liikaa. Ajoittain sääntelyä on haluttu purkaa, kuten Sipilän kaudella.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Myös Orpon hallitus aikoi purkaa normeja ja vauhdittaa luvituksia. Erinomaisia tavoitteita, mutta hyvät kirjaukset ovat yksi kerrallaan kaatuneet.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Hyvänä esimerkkinä on aluehallintouudistus, jossa perustetaan uusi Lupa- ja valvontavirasto. Tarkoituksena on nopeuttaa ja sujuvoittaa luvitusta.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Pieleen menee, kun uuden viraston sisään perustetaan niin kutsuttu “yleisen edun valvontayksikkö”. Syntyy siis tilanne, jossa virasto ensin myöntää luvan ja sitten sen sisällä toimiva toinen yksikkö valittaa viraston omasta päätöksestä.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tämä ei vastaa hyvää hallintoa, eikä taatusti nopeuta luvitusta. Annetun päätöksen tulee olla sellainen, että siihen ei enää sama virasto puutu. Valitukset käsiteltäköön hallinto-oikeudessa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Sekin pitää huomioida, että&nbsp; pelkkä yleisen edun valvontayksikön valitusoikeuden olemassaolo voi vaikuttaa lupapäätökseen jo käsittelyvaiheessa niin, että se ohjaa päätöstä tiettyyn suuntaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Monesti vedotaan siihen, että EU vaatii. EU-sääntely on kuitenkin sama kaikille. Niin vain esimerkiksi Italiassa viranomaisen pitää tehdä ympäristölupapäätös kuuden kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä. Espanjassa päätökset tehdään maakuntatasolla, jopa kolmessa kuukaudessa. Suomessa prosessi voi kestää 10 vuotta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Toinen ajankohtainen esimerkki on tuore laki, joka lisää merkittävästi byrokratiaa ja kustannuksia yrityksissä, jotka valmistavat tai käyttävät biokaasua- tai nesteitä sekä biomassaa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Aikaisemmin kooltaan yli 20 megawatin laitokset, jotka ovat tuottaneet sähköä, lämpöä tai jäähdytystä, ovat joutuneet todentamaan käyttämänsä polttoaineen olevan ympäristöllisesti kestävää.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Jatkossa raja tippuu 7,5 megawattiin. Niinpä esimerkiksi sahat, joilla on oma lämpölaitos, joutuvat todentamaan, että ne käyttävät kestävästi tuotettua polttoainetta. Ja kun polttoaine on sahalta tulevaa haketta, kuorta ja purua, niin eihän siinä järkeä ole. Kustannuksia ja paperisotaa kyllä syntyy.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Yhtä järjetöntä on se, kun hallitus päätti, että myös maatilatason biokaasulaitokset joutuvat todentamaan sen itsestäänselvyyden, että ne käyttävät karjanlantaa ja rehujätteitä. Tämä maksaa erittäin paljon, ja on suoraan vastoin hallituksen omaa ohjelmaa.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Monesti tulee mieleen 1500-luvulla eläneen ruotsalaisen oppineen Olaus Petrin tuomarinohjeen periaate: &#8221;Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan.&#8221;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Näin vain on monta kertaa Suomessa.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kaikesta huolimatta hyvää keskikesän juhlaa kaikille lukijoille!</p>
<p>Artikkeli <a href="https://timomehtala.fi/mihin-kulkee-saanto-suomi/">Mihin kulkee sääntö-Suomi?</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://timomehtala.fi">Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Suomenmaan haastattelu 8.6.2025: Niin kauan kuin tuotanto otetaan itsestäänselvyytenä, sitä ei arvosteta</title>
		<link>https://timomehtala.fi/suomenmaan-haastattelu-8-6-2025-niin-kauan-kuin-tuotanto-otetaan-itsestaanselvyytena-sita-ei-arvosteta/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Timo Mehtälä]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 09 Jun 2025 08:17:37 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Maatalous]]></category>
		<category><![CDATA[Yrittäjyys]]></category>
		<category><![CDATA[Kotimainen]]></category>
		<category><![CDATA[Kotimaisuus]]></category>
		<category><![CDATA[Liha]]></category>
		<category><![CDATA[maaseutu]]></category>
		<category><![CDATA[Pohjois-Suomi]]></category>
		<category><![CDATA[Politiikka]]></category>
		<category><![CDATA[Ruoantuotanto]]></category>
		<category><![CDATA[Ruoka]]></category>
		<category><![CDATA[Suomi]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://timomehtala.fi/?p=2281</guid>

					<description><![CDATA[<p>Suomenmaan toimittaja kyseli liha-alan asioista. Kerroin näkemykseni. 🐂🇫🇮 Pari otetta tekstistä: &#8221;Ensinnäkin pitäisi palauttaa usko siihen, että märehtijöitä eli lihantuottajia tarvitaan. Näin toteaa kansanedustaja, itsekin nautakarjaa kotitilallaan Haapavedellä kasvattava Timo Mehtälä. – Kaikissa näissä asioissa merkitsee se, mikä on valtakunnan tahtotila. Kyllä minä täällä eduskunnassa saan joka tilassa puhua, kuinka tärkeää kotimainen elintarviketuotanto on, keskustan ... <a title="Suomenmaan haastattelu 8.6.2025: Niin kauan kuin tuotanto otetaan itsestäänselvyytenä, sitä ei arvosteta" class="read-more" href="https://timomehtala.fi/suomenmaan-haastattelu-8-6-2025-niin-kauan-kuin-tuotanto-otetaan-itsestaanselvyytena-sita-ei-arvosteta/" aria-label="Lue lisää aiheesta Suomenmaan haastattelu 8.6.2025: Niin kauan kuin tuotanto otetaan itsestäänselvyytenä, sitä ei arvosteta">Lue lisää</a></p>
<p>Artikkeli <a href="https://timomehtala.fi/suomenmaan-haastattelu-8-6-2025-niin-kauan-kuin-tuotanto-otetaan-itsestaanselvyytena-sita-ei-arvosteta/">Suomenmaan haastattelu 8.6.2025: Niin kauan kuin tuotanto otetaan itsestäänselvyytenä, sitä ei arvosteta</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://timomehtala.fi">Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p class="wp-block-paragraph">Suomenmaan toimittaja kyseli liha-alan asioista. Kerroin näkemykseni. <img src="https://s.w.org/images/core/emoji/17.0.2/72x72/1f402.png" alt="🐂" class="wp-smiley" style="height: 1em; max-height: 1em;" /><img src="https://s.w.org/images/core/emoji/17.0.2/72x72/1f1eb-1f1ee.png" alt="🇫🇮" class="wp-smiley" style="height: 1em; max-height: 1em;" /></p>



<p class="wp-block-paragraph">Pari otetta tekstistä:</p>



<p class="wp-block-paragraph">&#8221;Ensinnäkin pitäisi palauttaa usko siihen, että märehtijöitä eli lihantuottajia tarvitaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Näin toteaa kansanedustaja, itsekin nautakarjaa kotitilallaan Haapavedellä kasvattava Timo Mehtälä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">– Kaikissa näissä asioissa merkitsee se, mikä on valtakunnan tahtotila. Kyllä minä täällä eduskunnassa saan joka tilassa puhua, kuinka tärkeää kotimainen elintarviketuotanto on, keskustan ensimmäisen kauden kansanedustaja kertoo Suomenmaalle.&#8221;</p>



<p class="wp-block-paragraph">&#8212;</p>



<p class="wp-block-paragraph">&#8221;–Ei ole ollenkaan ollut tahtoa tai halua tai hahmotelmaa, että missä määrin kotieläintuotantoa pitäisi Suomessa säilyttää tai edesauttaa. Pikemminkin ympäristöviranomaiset, rahoittajat ja muut ovat lähteneet siitä, että halukkuutta ei säilyttämiseen paljon ole.&#8221;</p>



<p class="wp-block-paragraph">&#8221;–Niin kauan kuin tuotanto otetaan itsestäänselvyytenä, sitä ei arvosteta. Mutta kyllä sitten itkettää, kun kotimaista tuotantoa ei ole. Ruotsi on hyvä esimerkki siitä, miten tilanne voi mennä erityisen vaikeaksi.&#8221;</p>



<p class="wp-block-paragraph"><a href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/tuottaja-kansanedustaja-niin-kauan-kuin-tuotanto-otetaan-itsestaanselvyytena-sita-ei-arvosteta/">Paina tästä, niin pääset lukemaan artikkelin Suomenmaan sivuilta.</a></p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Artikkeli <a href="https://timomehtala.fi/suomenmaan-haastattelu-8-6-2025-niin-kauan-kuin-tuotanto-otetaan-itsestaanselvyytena-sita-ei-arvosteta/">Suomenmaan haastattelu 8.6.2025: Niin kauan kuin tuotanto otetaan itsestäänselvyytenä, sitä ei arvosteta</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://timomehtala.fi">Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Päätöksenteon on tuettava tulevaisuudenuskoa </title>
		<link>https://timomehtala.fi/paatoksenteon-on-tuettava-tulevaisuudenuskoa/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Timo Mehtälä]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 06 Feb 2025 13:48:46 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Aluepolitiikka]]></category>
		<category><![CDATA[Yleispolitiikka]]></category>
		<category><![CDATA[Alkio]]></category>
		<category><![CDATA[Lapsiperheet]]></category>
		<category><![CDATA[Maatalous]]></category>
		<category><![CDATA[Perheet]]></category>
		<category><![CDATA[Työ]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://timomehtala.fi/?p=2245</guid>

					<description><![CDATA[<p>Pakkasmittari näyttää -20 astetta. Lumi narskuu jalkojen alla varhaisena aamuna. Höyry nousee navetan ilmastointiluukuista, kun lastaamme sonneja teurasautoon. On uusi työpäivä. Yrittäjyys vaatii uskoa tulevaisuuteen. Teemme investointeja, kylvämme keväisin siemenet ja lannoitteet peltoon sekä kasvatamme vasikoita teuraaksi tietämättä lopputulosta. Sama koskee kaikkea yrittämistä ja työntekoa: on uskottava, että työ kantaa hedelmää. Mutta myös realismin on ... <a title="Päätöksenteon on tuettava tulevaisuudenuskoa " class="read-more" href="https://timomehtala.fi/paatoksenteon-on-tuettava-tulevaisuudenuskoa/" aria-label="Lue lisää aiheesta Päätöksenteon on tuettava tulevaisuudenuskoa ">Lue lisää</a></p>
<p>Artikkeli <a href="https://timomehtala.fi/paatoksenteon-on-tuettava-tulevaisuudenuskoa/">Päätöksenteon on tuettava tulevaisuudenuskoa </a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://timomehtala.fi">Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p class="wp-block-paragraph">Pakkasmittari näyttää -20 astetta. Lumi narskuu jalkojen alla varhaisena aamuna. Höyry nousee navetan ilmastointiluukuista, kun lastaamme sonneja teurasautoon. On uusi työpäivä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Yrittäjyys vaatii uskoa tulevaisuuteen. Teemme investointeja, kylvämme keväisin siemenet ja lannoitteet peltoon sekä kasvatamme vasikoita teuraaksi tietämättä lopputulosta. Sama koskee kaikkea yrittämistä ja työntekoa: on uskottava, että työ kantaa hedelmää. Mutta myös realismin on oltava mukana – on oltava edellytyksiä jatkaa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Viime vuodet eivät ole olleet helppoja. Maataloudessa, rakennusalalla ja monilla muilla kustannukset ovat nousseet rajusti. Polttoaine, lannoitteet, rehut, rakennustarvikkeet, lainojen korot – kaikki maksavat enemmän.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Samalla työttömyys on kasvanut jo kaksi vuotta. Pelkästään viime vuonna tehtiin konkursseja eniten koko 2000-luvulla. Jopa moni suurempikin yritys ajautui konkurssiin. Ihmisten luottamus tulevaisuuteen on koetuksella, ja se on vakava asia.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Syitä tilanteeseen on monia. Ennakoitavuus on käynyt heikoksi, mikä näkyy arjessa: monella on epävarmuutta, uskaltaako investoida uutta, tai riittävätkö rahat seuraavaan sähkölaskuun. Säilyykö työpaikka, saako lainaa. Mitä tuotteesta maksetaan tulevana vuonna.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Valtion tehtävä on nyt pitää pää kylmänä. Tarvitaan säästöjä, mutta ratkaisut eivät saa lisätä epävarmuutta. Oulaskankaan yöpäivystyksen sulkeminen on esimerkki ratkaisusta, jollaisia ei pidä tehdä. Kaikkien valtiovallan toimien tulisi lisätä vakautta kansalaisten elämässä.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Santeri Alkio kirjoitti jo yli sata vuotta sitten, että yhteiskunnan tulee tarjota apua, mutta sen ei tule tehdä ihmisistä avun varaan tottuneita. Parasta tukea on, kun kannustetaan tekemään työtä ja kasvamaan vastuuseen omasta elämästään.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tässä on syvää viisautta. Suomalaisen yhteiskunnan menestys rakentuu siihen, että jokaiselle annetaan mahdollisuus onnistua. Päätöksenteossa on keskityttävä siihen, miten turvataan yrittäjyyden edellytykset ja koko maan elinvoimaisuus.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Verotuksen uudistaminen Viron mallin suuntaan tukisi investointeja. Kotitalousvähennyksen nostaminen loisi työtä ja vähentäisi harmaata taloutta. Itä-Suomen erityistalousaluekokeilu tarjoaisi vaikeuksissa oleville alueille uusia mahdollisuuksia.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Perheet ovat myös avainasemassa. Keskustan perhepaketti tukisi lapsiperheitä konkreettisesti – vanhempainetuuksien verovapaus ja opintotuen huoltajakorotuksen laajentaminen auttaisivat arjessa. Tarvitsemme lapsimyönteistä Suomea, jossa perheellistyminen on mahdollista kaikille.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Täältä pohjoisesta katsottuna juuri tällaisilla päätöksillä varmistetaan, että työtä, yrittämistä ja perheiden elämää kannattaa jatkaa. Siinä olisi kuluvalle vuodelle hyvät tavoitteet!</p>
<p>Artikkeli <a href="https://timomehtala.fi/paatoksenteon-on-tuettava-tulevaisuudenuskoa/">Päätöksenteon on tuettava tulevaisuudenuskoa </a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://timomehtala.fi">Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Maatilojen ympäristölupa on turhaa byrokratiaa</title>
		<link>https://timomehtala.fi/maatilojen-ymparistolupa-on-turhaa-byrokratiaa/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Timo Mehtälä]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 25 Sep 2024 12:35:36 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Maatalous]]></category>
		<category><![CDATA[Byrokratia]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://timomehtala.fi/?p=2215</guid>

					<description><![CDATA[<p>Suomalaisella viljelijällä on monia ilonaiheita, mutta murheista suurimmat ovat lähes kaikilla samat: kohtuuton byrokratia ja heikko kannattavuus.&#160; Maatilojen kehitysnäkymät 2020 -tutkimuksen mukaan 70 % viljelijöistä kokee byrokratian suurimmaksi työhyvinvointia heikentäväksi tekijäksi. Yli kolmannes viljelijöistä jättää investoinnit tekemättä lupaprosessien monimutkaisuuden vuoksi, mikä on suurempi este kuin rahoituksen saaminen. Eräs kummallisimmista säännöksistä on kotieläintiloja koskettava ympäristöluvitus, jota ... <a title="Maatilojen ympäristölupa on turhaa byrokratiaa" class="read-more" href="https://timomehtala.fi/maatilojen-ymparistolupa-on-turhaa-byrokratiaa/" aria-label="Lue lisää aiheesta Maatilojen ympäristölupa on turhaa byrokratiaa">Lue lisää</a></p>
<p>Artikkeli <a href="https://timomehtala.fi/maatilojen-ymparistolupa-on-turhaa-byrokratiaa/">Maatilojen ympäristölupa on turhaa byrokratiaa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://timomehtala.fi">Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p class="wp-block-paragraph">Suomalaisella viljelijällä on monia ilonaiheita, mutta murheista suurimmat ovat lähes kaikilla samat: kohtuuton byrokratia ja heikko kannattavuus.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Maatilojen kehitysnäkymät 2020 -tutkimuksen mukaan 70 % viljelijöistä kokee byrokratian suurimmaksi työhyvinvointia heikentäväksi tekijäksi. Yli kolmannes viljelijöistä jättää investoinnit tekemättä lupaprosessien monimutkaisuuden vuoksi, mikä on suurempi este kuin rahoituksen saaminen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Eräs kummallisimmista säännöksistä on kotieläintiloja koskettava ympäristöluvitus, jota alettiin vaatia 2000-luvun alussa Satu Hassin (vihr.) toimiessa ympäristöministerinä. Kasvinviljelytiloilta ei edellytetä ympäristölupaa.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Miksi kyseenalaistan ympäristöluvituksen? Ensiksi: Se ei tuota ympäristön kannalta mitään lisäarvoa. Lupavaatimus koskee vain kotieläintiloja, vaikka niiden toiminta ei eroa kasvinviljelytiloista kuin lannan osalta. Ja lanta ei ole jätettä, vaan arvokasta ravinnetta, joka palautuu peltoon joka vuosi. Se on tilan sisäistä kiertoa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Toiseksi: Maa- ja metsätalousministeriö valvoo lannan ja lannoitteiden käyttöä vuosittain hyvin tarkasti, jopa määrittäen, miten lanta on levitettävä pellolle. Silti ympäristöluvan saaneet tilat joutuvat raportoimaan ELY-keskuksen ympäristöviranomaisille, vaikka samat tiedot ovat jo maatalousviranomaisen kautta käytettävissä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kolmanneksi: Kunnat ovat rakennusluvalla luvittaneet rakennukset. Paloviranomainen valvoo tilojen rakennuksia, lietesäiliöitä ja muita varastoja, ja nämä samat kohteet tarkastaa myös ELY-ympäristötarkastaja. Molemmat laskuttavat tiloja erikseen, mikä on tarpeetonta ja lisää tilojen kustannuksia.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Neljänneksi: EU-jäsenyyden myötä Suomelle määritettiin pohjoisen tuen alueet, jossa eläinyksikkömäärät on rajoitettu, mitä pohjoisemmaksi mennään. Tämä rajoittaa eläinyksiköiden kokoa ja taloudellista laajentumista, eikä jättitiloja voi syntyä tukirajojen vuoksi.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Viidenneksi: Ympäristöluvitus aiheuttaa tiloille valtavat kustannukset. Lupa voi maksaa jopa 17 000 euroa, siis yhtä paljon kuin ydinvoimalan. Lupaprosessin valmistavat työt voivat maksaa 40 000 euroa. Lisäksi lupaprosessi voi kestää yli vuoden ja aiheuttaa siten ylimääräisiä kustannuksia.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ruokaa tuottavien maatilojen ympäristölupa ja sen valvonta on kallis ja ennen kaikkea täysin tarpeettomasti viljelijöitä kuormittava. Lopputuotteena syntyvä 50–60 sivuinen lupapäätös on usein sen kirjoittajallekin epäselvä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tähän mennessä sääntelyn purkaminen on ollut näpertelyä. Nykyinen hallituskin pyrkii ohjelmassaan vähentämään maatalouden byrokratiaa. Tässä vaiheessa yhtään asiaa ei ole tullut vähentämiseen, mutta lisätty on kyllä reilusti mm. maatilojen biokaasulaitosten osalta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Nyt tarvitaan todellisia tekoja, tästä olisi hyvä alkaa!</p>
<p>Artikkeli <a href="https://timomehtala.fi/maatilojen-ymparistolupa-on-turhaa-byrokratiaa/">Maatilojen ympäristölupa on turhaa byrokratiaa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://timomehtala.fi">Kansanedustaja Timo Meht&auml;l&auml;</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
