Haapavesi. Kytökylällä Timo Mehtälän navetassa mylvivät nuoret sonnit.
Navetan ulkopuolella isäntä kauhoo rehua kymmenen tonnia vetävään vaunuun. Hänen 800-päinen karjansa syö päivässä puolitoista vaunullista.
Säilörehun hän tekee omilta pelloilta, mutta väkirehun tekemiseen eivät omat maat riitä. Osa rehusta on ostettua.
Suomalaisella viljelijällä on monia ilonaiheita, mutta murheista suurimmat ovat lähes kaikilla samat: kohtuuton byrokratia ja heikko kannattavuus. Maatilojen kehitysnäkymät 2020 -tutkimuksen mukaan 70 % viljelijöistä
Missä on apu, kun jotain sattuu? Tämä on äärettömän tärkeä kysymys maakuntien ihmisille. Tähän asti Haapavedellä on voitu olla kiitollisia, että apu on ollut lähellä.