Syntyvyyden romahdus on Suomen suurin tulevaisuuden kysymys. Vaikutukset näkyvät jo, mutta seuraavan kymmenen vuoden aikana ne vasta toden teolla iskevät. Kotikunnassani Haapavedellä lapset mahtuvat silloin yhteen kouluun – nyt kouluja on viisi.
Syntyvyyden lasku on ollut tiedossa pitkään, mutta toistaiseksi valtiovalta ei ole tehnyt mitään toimia tilanteen kääntämiseksi. Myöskään istuvaa hallitusta ei voi kehua. Lapsiperheisiin, erityisesti monilapsisiin perheisiin, on osunut kovia leikkauksia.
Merkittävin on omistusasujien asumistuen poisto, joka vei suurilta perheiltä jopa tuhannen euron kuukausituen. Keskimäärin kyse oli noin 250 €/kk, ja käytännössä jokainen tuensaaja oli lapsiperhe.
Myös muita leikkauksia on tehty. Työttömyysturvan lapsikorotusten poisto vaikutti kolmen lapsen perheessä 240 €/kk. Indeksikorotukset jäädytettiin vuosiksi 2024–2027. Vanhempainpäivärahat, opintoraha, sairauspäivärahat ja monet muut etuudet eivät nouse kustannusten mukana. Sote-rahoituksen säästöt puolestaan näkyvät jo neuvoloissa ja muissa perheiden palveluissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan päätösten seurauksena 31 000 lasta putoaa köyhyysrajan alapuolelle. Se on valtava määrä. Monet leikkaukset ovat osuneet päällekkäin samoihin perheisiin.
Hallitus on tehnyt myös joitakin parannuksia. Lapsilisien korotukset ja työtulovähennyksen lapsikorotus tuovat kolmilapsisessa perheessä 72–98 € kuukaudessa lisää rahaa. Mutta jos toinen vanhempi on hoitamassa kotona lapsia, opiskelee, tai on työtön, vaikutus putoaa puoleen. Toisaalta hallitus korotti opintotuen huoltajakorotusta 20 €/kk, mikä kompensoi hieman.
Lyhyt tarkastelu osoittaa, että parannusten vaikutus on marginaalinen. Lisäksi monet menettävät enemmän kuin saavat.
Tulee myös muistaa, että lapsilisien ostovoima on heikentynyt yli 40 % verrattuna 1990-lukuun, koska lapsilisät eivät nouse kustannusten mukana.
Tarvitsemme konkreettisia keinoja syntyvyyden nostamiseksi ja lapsiperheiden aseman parantamiseksi. Keskusta on esittänyt, että vanhempainrahat olisivat verovapaita, jokaisesta lapsesta saisi 10 % hyvityksen opintolainaan, ja että opintotuen huoltajakorotus maksettaisiin jokaisesta lapsesta erikseen.
Nämä toimet auttaisivat erityisesti niitä nuoria ja opiskelijoita, joiden perheen perustaminen lykkääntyy talouden vuoksi.
Syntyvyyden lasku ei toki johdu vain taloudesta. Taustalla on laajempi kulttuurin ja arvojen muutos. Moni nuori aikuinen kokee, etteivät yhteiskunnan ilmapiiri ja rakenteet kannusta perheellistymiseen.
On viimeinen hetki päättää, haluammeko olla maa, jossa lapsiperheisiin uskalletaan satsata jälleen. Tämä ratkaisee Suomen tulevaisuuden.
