Viime vuodet ovat olleet kotimaisille pienyrittäjille poikkeuksellisen raskaita. Konkurssit ja yritysten lopettamiset ovat nousseet 2000-luvun ennätystasolle.
Pelkästään vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla lähes 40 000 yritystä lopetti toimintansa. Kasvu on valtava edellisvuoteen verrattuna.
Pohjois-Pohjanmaalla kehitys on samansuuntainen: yrityksiä lopettaa huomattavasti enemmän kuin uusia syntyy.
Kun yrityksiä katoaa, katoavat myös työpaikat. Tästä seuraa monenlaisia murheita: henkilökohtaisia konkursseja, lapsiperheköyhyyttä, mielenterveyden ongelmia, osattomuutta.
Pienyritysten ahdinko näkyy koko Suomen taloudessa, sillä niiden osuus kaikista yrityksistä on yli 95 prosenttia. Maakunnissa pienyritysten merkitys on vieläkin suurempi, joten seuraukset tuntuvat erityisen voimakkaasti esimerkiksi Oulun eteläisellä alueella.
Tilanteeseen on pakko puuttua. Se edellyttää, että tunnistamme syyt. Yrittäjien asemaa ovat heikentäneet erityisesti ALV-alarajahuojennuksen poisto, veronkorotukset, kotitalousvähennyksen leikkaus, kohonneet YEL-maksut, vaikeutunut rahoituksen saanti ja heikentynyt ostovoima.
Asiat eivät ole yksinkertaisia, mutta nostan esiin muutamia pienyrittäjille merkittävimpiä ongelmia.
Vuoden alussa voimaan tullut EU-direktiivi poisti arvonlisäveron alarajahuojennuksen, joka koski liikevaihdoltaan 15 000 – 30 000 euron yrityksiä. Tämä on iskenyt kipeästi erityisesti pienituloisiin palvelualan yrittäjiin.
Hallituksen olisi samassa yhteydessä pitänyt nostaa ALV-velvollisuuden alaraja vähintään 30 000 euroon. Se turvaisi pienyrittäjien toimeentuloa ja kannustaisi uusien yritysten perustamiseen.
Tätä keskusta esittää omassa vaihtoehdossaan. Tätä esittää myös Suomen Yrittäjät. Jopa Verohallinto esittää alarajan nostoa 25 000 euroon. EU-maissa alaraja on keskimäärin 35 000 euroa.
Toinen iso ongelma on rahoituksen saanti. Sen kanssa kamppailee yli 95 % pienyrityksistä. Pankkien varovaisuus on noussut valtavaksi kasvun esteeksi. Moni yrittäjä jää ilman mahdollisuutta kokeilla siipiään vain siksi, ettei rahoitusta saa.
Erityisen hämmentävää on pankkien selitys: ne vetoavat sääntelyyn ja valvontaan, vaikka lisää sääntelyä ei ole tullut 15 vuoteen. Suomen Pankin varapääjohtajan mukaan pankit ovat itse kiristäneet luoton myöntämisen kriteereitä. Rahoitus onkin kiristynyt merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana.
Vaikeudet eivät lopu tähän. ALV-korotukset ja kotitalousvähennyksen leikkaukset ovat heikentäneet kysyntää sekä kannattavuutta ja ajaneet erityisesti palvelualojen yrityksiä ahtaalle.
Nyt on korkea aika miettiä, miten Suomi saa uusia yrittäjiä liikkeelle ja nykyiset pysymään pystyssä. Se on kansantalouden kannalta välttämätöntä. Jokainen itsensä työllistävä on askel pois työttömyydestä ja sen kustannuksista.
