Kun kierrän ympäri maakuntaa, kuulen toistuvasti samoja huolestuneita kysymyksiä: Miksi terveyskeskus suljetaan? Miksi Oulaskangasta ajetaan alas? Kuinka on mahdollista, että samaan aikaan on hoitajapula ja sote-alalla yt-neuvottelut?
Ongelmien juurisyy on siinä, että hallitus on päättänyt leikata sote-rahoitusta 2,25 miljardia euroa – summa vastaa Pohteen yhden vuoden budjettia.
Pitää muistaa, että väestö ikääntyy koko ajan, mikä lisää kustannuksia joka vuosi. Lisäksi hyvinvointialueiden rahoitus oli alun alkaen liian alhainen, useista syistä.
Vuonna 2022 kustannukset nousivat jopa 7,4 %, mutta vuoden 2023 määrärahat budjetoitiin ennen tämän tiedon selviämistä.
Kustannuksia, johon ei voitu varautua, olivat hoitajien palkkaratkaisu, koronasta johtuva hoitovelka, kuntien alibudjetointi, lakot, korkokustannusten nousu, kiinteistöjen vuokrataso ja nopea inflaatio. Siksi rahoituslaskenta epäonnistui.
Hyvinvointialueilla on lain mukaan vain kolme vuotta aikaa kattaa vuosien 2023 ja 2024 alijäämät, mikä on täysin epärealistista. Siksi Keskusta vaatii alijäämien kattamiseen kahden vuoden lisäaikaa. Hallitus ei siihen ole suostunut.
Tämä ratkaisu sivuuttaa hyvinvointialueiden todellisuuden ja pakottaa rajuun palvelujen karsimiseen ja yt-neuvotteluihin. Jäljelle jäävät hoitajat ja lääkärit venyvät minkä voivat, monet väsyvät.
Palvelujen alasajon myötä alueiden elinvoima heikkenee, sairaudet lisääntyvät ja kustannukset kasvavat.
Samalla hallitus ohjaa 500 miljoonaa euroa yksityisten terveysyritysten tukemiseen. Tämä on pois julkisesta terveydenhuollosta ja pahentaa sen lääkäripulaa.
Seuraukset eivät näy vain maakunnissa. Myös HUS joutuu tekemään leikkauksia, vaikka se on väestömäärältään valtava. Yli 800 henkilöä irtisanotaan. Lohjan synnytyssairaala lakkautetaan.
Hallitus romuttaa kaikkien puolueiden yhdessä hyväksymän sote-uudistuksen alkuunsa. Uudistuksen, joka ainoana kelpasi myös perustuslakivaliokunnalle.
Keskusta ei tätä hyväksy. Siksi jätimme välikysymyksen sote-palveluiden pelastamiseksi. Keinoja riittää, toivoa on.
Ensinnäkin emme leikkaisi sote-palveluista, ja antaisimme alueille lisäaikaa sopeuttaa taloutensa.
Suuntaisimme resursseja perusterveydenhuollon parantamiseen. Ottaisimme käyttöön omalääkäri- ja omahoitajamallin, joka tuo jatkuvuutta ja helpottaa ruuhkia.
Siirtäisimme matkakorvaukset Kelalta hyvinvointialueille. Vähentäisimme sääntelyä, jotta hyvinvointialueet voivat itse päättää, kuinka järjestävät palvelut tehokkaimmin.
Tulemme vaihtoehtobudjetissamme osoittamaan, että tämä kaikki on mahdollista tehdä.
Hallitus on vastuussa, mutta tulevaisuus on myös kansalaisten käsissä. Keväällä järjestetään alue- ja kuntavaalit. Niissä kysymys kuuluu: Haluatko pelastaa lähipalvelut?