Suomen kesä on ehtinyt taas kypsään vaiheeseen. Rehuista on osa korjattu talteen. Pian alkaa elonkorjuuaika. Vilja ja muut luonnon antimet varastoidaan tulevan talven varalle.
Samaan aikaan kun viljelijät tekevät työtään ruokapöytiemme eteen, julkisuudessa käydään yhä enemmän keskustelua ruoantuotannon päästöistä.
Liian usein keskustelu perustuu puutteelliseen kuvaan suomalaisen maatalouden nykytilasta. Se on johtanut monen ajatukset harhapoluille. Päästökeskustelu on ohittanut keskustelun siitä, mikä on kotimaisen ruoantuotannon perimmäinen tarkoitus.
Unohtuuko, että myös kriitikon täytyy syödä nälkäänsä? Täysin päästötöntä ruoantuotantoa ei ole olemassa eikä tule olemaan.
Toinen usein unohtuva tosiasia on se, ettei ulkomailta tuotettu ruoka ole automaattisesti kotimaista vähäpäästöisempää. Päinvastoin. Meillä päästöt ovat pienemmät johtuen ilmastosta ja pohjavedestä. Lisäksi ruoan rahtaaminen ulkomailta jää pois.
Päästökeskustelussa myös faktat ovat raiteiltaan. Talousvaliokunnassa olemme käsitelleet Suomen kokonaispäästöjä ja samalla maatalouden päästöjä. Tilastoissa maatalouden päästöt ovat pysyneet samana viimeiset 30 vuotta.
Totesin, että tämä ei voi pitää paikkaansa, koska asiat ovat oleellisesti muuttuneet. Pelkästään 10 vuoden aikana 200 000 ha peltoa on siirtynyt viljasta nurmenviljelyyn, mikä vähentää päästöjä oleellisesti.
Toiseksi, viimeisten 25 vuoden aikana suurimpina päästöjen aiheuttajina pidettyjen nautaeläinten ja sikojen määrä on vähentynyt yli 500 000 kappaleella.
Ja kolmanneksi, työkoneiden päästöt ovat laskeneet merkittävästi, kuten myös koneiden määrä hehtaaria kohden. Tämän lisäksi viimeisten vuosien aikana on metaanin talteenotto biokaasuksi ja biometaaniksi vähentänyt maatalouden päästöjä merkittävästi.
Ongelma vain on, että liikennekäyttöön valmistettua biometaania ei lasketa maatalouden päästövähenemäksi, kuten ei myöskään biokaasulla tuotettua lämpöä ja sähköä.
Kun kaikkia muutoksia ei saada mukaan laskelmiin, syntyy kuva, joka ei vastaa todellisuutta. Silti juuri näiden tietojen pohjalta tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat sekä viljelijöiden työhön että jokaisen suomalaisen ruokapöytään.
Viime aikoina tutkimustieto on täydentynyt merkittävästi. Keväällä kerrottiin, että nurmet sitovat hiiltä yli kaksi kertaa luultua enemmän. Myös ohra sitoo yli 40 % paremmin hiiltä kuin aiemmin tiedettiin.
Luonnonvarakeskuksen tuore tutkimus puolestaan osoittaa, että lypsykarjatalouden ilmastovaikutukset ovat pienentyneet merkittävästi metaanipäästöjen vähenemisen ansiosta.
Päätökset pitää tehdä uusimman tiedon perusteella. Nyt ei näin ole.
Kotimaista ruokaa kannattaa ostaa. Se on puhdasta, turvallista ja vastuullisesti tuotettua.
