Suomeen on taas koittanut kevät. Se tarkoittaa sitä, että maamiehen mieli vetää pellolle. Ruoantuotannon uusi vuosi on lähtenyt liikkeelle.
Tilanne ei kuitenkaan ole toivotunlainen. Iranin sodasta johtuen kustannukset ovat nousseet todella voimakkaasti. Samalla kotimainen ruoantuotanto vähenee koko ajan.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana maidontuotanto on vähentynyt kahdeksan prosenttia. Myös lihantuotannon määrä laskee. Kyse on isosta asiasta myös taloudellisesti: kotieläinsektori tuottaa yli 60 % maatalouden rahavirroista.
Tilanne näkyy myös tuontiruoan määrässä. Suomi tuo ruokaa ulkomailta seitsemällä miljardilla eurolla ja vie kahdella. Erotus näkyy suoraan taloudessa. Velkaannumme 5 miljardia vuodessa myös sen vuoksi, että emme tuota ruokaa riittävästi itse.
Käsittelimme kolme viikkoa sitten eduskunnassa kansallista ruokastrategiaa, jossa tunnistetaan kyllä oikeat ongelmat. Kannattavuus on heikko ja riippuvuus tuontipanoksista suuri. Puhutaan reiluudesta ja huoltovarmuudesta.
Selonteossa puhutaan myös ruokaviennin lisäämisestä. Mutta ei siitä, että tuotantoa pitäisi lisätä. Kysynkin, mitä me viemme, kun suurimmassa osassa tuotteita emme ole edes omavaraisia?
Keskeisin ratkaisu on laittaa kotimainen ruokamarkkina kuntoon. Suomen tuottajahinnat ovat EU:n alhaisimpia, mutta ruokakauppa maailman kannattavinta. Käsittelyssä oleva elintarvikemarkkinalain uudistus vie tilannetta napsun parempaan suuntaan.
Muutakin tarvitaan. Maatilojen investointien rahoitus pitää tarvita. Julkisissa hankinnoissa on käytettävä kotimaista ruokaa. Puolustusvoimat voisivat näyttää tässä esimerkkiä.
Tänä keväänä viljelijät saivat myös pitkästä aikaa erittäin hyviä uutisia, kun uusin tutkimus totesi nurmipeltojen sitovan hiiltä huomattavasti enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Kun peltoon palautetaan lanta, vaikutus kasvaa edelleen.
Tämä muuttaa käsitystä maatalouden päästöistä. Kotieläintuotannon vähentämisen vaatimisesta putoaa pohja pois.
Suomessa kannattaa panostaa siihen, missä meillä on luontaisesti parhaat edellytykset. Nurmi kasvaa näillä leveysasteilla erinomaisesti. Meillä on maailman parhaat pohjavesivarat. Antibiootteja käytetään hyvin vähän tai ei ollenkaan. Kotieläintuotantoon panostamiseen on siis meillä todella hyvät edellytykset.
Kevät on toivoa täynnä. Suomessa on vielä paljon nuoria miehiä ja naisia, jotka unelmoivat omasta maatilasta.
On tästä talosta ja Euroopan unionista kiinni, toteutuvatko unelmat. Lopulta tässä on kyse päättäjien tahdosta.
Nimittäin varmaa on, että myös jatkossa me jokainen tarvitsemme terveellistä ja ravitsevaa ruokaa. Siksi suomalaiselle ruoalle on varmasti kysyntää niin Suomessa kuin ulkomailla myös tulevaisuudessa.
