
Ruoka ei tule lautaselle itsestään
Milloin syödään ja mitä? Tätä kyselemme joka ikinen päivä. Harva oikeus on yhtä perustava kuin oikeus ruokaan – tästä tuskin ollaan eri mieltä. Suomessa on

Milloin syödään ja mitä? Tätä kyselemme joka ikinen päivä. Harva oikeus on yhtä perustava kuin oikeus ruokaan – tästä tuskin ollaan eri mieltä. Suomessa on

Viime aikoina on mediassa eräiden poliitikkojen toimesta nostettu esiin energiaturpeen käyttö. Olen eduskunnan talousvaliokunnan jäsenenä seurannut energia-asioita läheltä. Lähes viikottain valmistelemme aiheeseen liittyvää lausuntoa tai

Suomessa on puhuttu ruoantuottajien ahdingosta jo pitkään. Tänä vuonna kriisi on muuttunut näkyväksi myös kuluttajille, kun kauppojen jauhelihahyllyt ovat olleet osittain tyhjät. Istuva hallitus nosti

Viime aikoina on keskusteltu turvepeltojen kohtalosta suomalaisessa ruoantuotannossa. Keskustelussa on korostunut ilmasto ruoantuotannon turvaamisen sijaan. Viljelijä ja hänen uhrauksensa peltoviljelyyn eivät ole mahtuneet keskusteluun. Onneksemme

Suomi tunnetaan maana, jossa sääntelyyn suhtaudutaan kirjaimellisesti. Varsinkin yrittäjät tuntevat tämän nahoissaan. Säännöt ja sääntely ovat tietysti välttämättömiä. Mutta helposti käy niin, että niitä syntyy

Suomenmaan toimittaja kyseli liha-alan asioista. Kerroin näkemykseni. 🐂🇫🇮 Pari otetta tekstistä: ”Ensinnäkin pitäisi palauttaa usko siihen, että märehtijöitä eli lihantuottajia tarvitaan. Näin toteaa kansanedustaja, itsekin

Pakkasmittari näyttää -20 astetta. Lumi narskuu jalkojen alla varhaisena aamuna. Höyry nousee navetan ilmastointiluukuista, kun lastaamme sonneja teurasautoon. On uusi työpäivä. Yrittäjyys vaatii uskoa tulevaisuuteen.

Suomalaisella viljelijällä on monia ilonaiheita, mutta murheista suurimmat ovat lähes kaikilla samat: kohtuuton byrokratia ja heikko kannattavuus. Maatilojen kehitysnäkymät 2020 -tutkimuksen mukaan 70 % viljelijöistä