Milloin syödään ja mitä? Tätä kyselemme joka ikinen päivä. Harva oikeus on yhtä perustava kuin oikeus ruokaan – tästä tuskin ollaan eri mieltä.
Suomessa on laaja yhteisymmärrys myös siitä, että kotimaista ruokaa tulee olla saatavilla. Tämäkin on oikeus, joka suomalaisille kuuluu. Silti kotimainen tuotanto, erityisesti kotieläinpuolella, on vakavasti uhattuna.
Maatiloja lopetetaan hälyttävää vauhtia. Uutena ilmiönä myös nykyaikaisia tiloja suljetaan talousvaikeuksien tai jatkajan puutteen vuoksi. Tästä on ajankohtaisia esimerkkejä myös Sievissä.
Jo nyt on selvää, että riippuvuus tuontiruoasta tulee kasvamaan merkittävästi. Levottomassa maailmanajassa tämä on vakava ongelma. Kovan paikan tullen kyse on kansamme selviämisestä.
Arkikielessä puhumme ”nälästä” usein, mutta useimmilla elossa olevilla suomalaisilla ei onneksi ole kokemusta sen todellisesta merkityksestä. Oikeus ruokaan on täällä toteutunut jo pitkään hyvin.
Kuitenkin jauhelihahyllyjen tyhjeneminen osoitti konkreettisesti, että elämme kädestä suuhun. Varastot ovat pienet, eikä Euroopassakaan ole ylimääräistä ruokaa. Kansalaisten ruokkiminen on viljelijöiden päivittäisen työn varassa.
Onkin käsittämätöntä, että maassamme on poliitikkoja ja puolueitakin, jotka haluaisivat ajaa alas kotieläintuotannon, useimmiten ilmastosyistä.
Monet tuottajat tekevät tärkeää työtä näyttämällä somessa, miten hyvin Suomessa kohdellaan tuotantoeläimiä ja kuinka puhdasta ruokaa tuotetaan. Suuri kiitos teille.
Maatalouden vastustajien lisäksi alituisena vaarana on tehokkaiden toimien puute. Elinvoimaisen maatalouden puolustaminen vaatii työtä, ja hallituksella on tässä keskeinen rooli.
Tuottajana olen seurannut alaa yli 35 vuotta. Keskustan lisäksi maatalouden todellisia puolustajia on vähän, ja paini EU:n kanssa on ollut jatkuvaa, vaikka se on tarjonnut alalle kohtuullisen vakaan tukijärjestelmän.
Nykyinen hallitus lupasi aloittaessaan, että kannattavuuden parantamiseksi ja kassakriisin ratkaisemiseksi tehdään vaikuttavia toimenpiteitä. Lisäksi luvattiin, ettei kansallisilla päätöksillä nosteta maatalouden kustannuksia.
Lupaukset eivät ole toteutuneet. Kannattavuuden parantamiseksi ei ole tehty mitään toimenpiteitä.
Kustannuksia taas on nostettu muun muassa lupamaksujen korotuksilla ja biokaasun tuottajien todennusvelvoitteella. Myös yleisen ALV-kannan korotus ja rehun ALV:n lasku lisäsivät tilojen kassavajetta.
Samalla viime vaalikauden viljelijöiden kustannuksia alentavat ja myös tuloja lisäävät toimet loistavat nykyisen hallituksen päätöksissä poissaolollaan.
Hyvät hallitusohjelmakirjaukset ja suuret puheet erityisesti somessa eivät auta, jos käytännön toimet jäävät tekemättä.
Vielä on mahdollisuus näyttää.
Hyvää alkanutta sadonkorjuusyksyä kaikille tuottajille!
