Vierailimme hiljattain talousvaliokunnan kanssa Berliinissä. Saksan talous kompuroi. Isona ongelmana on korkea energian hinta, joka vaikeuttaa yritysten toimintaa. Saksassa on viimeisten kolmen vuoden aikana ollut selkeästi korkeampi energian hinta kuin Suomessa ja tilanne on vain pahentunut viimeisen vuoden aikana.
Kuten Saksassa, myös Suomessa yritysten kannattavuus ympäri maan on toimivan talouden peruskivi. Energian hinta on ratkaiseva varsinkin raskaan teollisuuden osalta. Meillä energian hinta ei juuri nyt ole ongelma – kiitos pitkäjänteisen työn.
Alkuun pitää sanoa, että istuvan hallituksen tavoitteet yrittäjyyden suhteen ovat erittäin hyviä. Hallitus haluaa kannustaa yrittäjyyteen, nostaa yrittäjyyden arvostusta ja vahvistaa maatalouden kannattavuutta ja kansallista metsäpolitiikkaa.
“Hyvinvointi syntyy työstä. Työllisyys syntyy kannattavan yritystoiminnan kautta”, linjaa hallitus.
Perusviestissä ei siis ole moitteen sijaa. Ongelmat alkavat, kun siirrytään tarkastelemaan lukuja.
Hallitus sanoo haluavansa hyvää, mutta tarjoaa kylmää kättä maakuntien yrittäjille. Keskusta haluaa yritystoiminnalle samat edellytykset koko Suomessa. Hallitus sen sijaan keskittää yritysinvestoinnit eteläiseen ja läntiseen Suomeen.
Kokonaisturvallisuuden kannalta on tärkeää, että yrityksiä ja elinvoimaa on koko Suomessa.
Hallitus aikoo lakkauttaa yritysten kehittämispalvelut, puolittaa kyläkauppatuen ja leikata yrittäjyyttä tukevasta 4H-toiminnasta merkittävän summan.
Hallitus aikoo myös, omia kirjaustensa vastaisesti, vaikeuttaa uusien biokaasuvoimaloiden perustamista maatiloilla. Ammattidieseliä taas ei tule, joka kuljetusyritysten kannattavuuden osalta olisi merkittävä parannus.
Lisäksi hallitus leikkaa yksityisteiden määrärahoista, puolittaa sanomalehtien jakelutuen ja lopettaa laajakaistayhteyksien valtionavustuksen.
Kenties käsittämättömintä on, että hallitus leikkaa maatalouden kehittämisrahojen kansallisesta tuesta vapaaehtoisesti 137,5 miljoonaa seuraavien vuosien aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että EU:sta saatava vastinraha vähenee yli 100 miljoonaa euroa. Tämä merkitsee Suomen nettomaksuosuuden lisäystä Euroopan unionille. Ihmettelen, toimisiko mikään toinen jäsenvaltio samalla tavalla.
Kyse on rahoista, jotka Suomi on itse onnistunut neuvottelemaan itselleen. Nyt niistä luovutaan vapaaehtoisesti. Tämä näkyy suoraan maakuntien elinvoimassa ja sitä kautta kaikkien yrittäjien ja kansalaisten arjessa.
Hallitus sanoo, että se tekee kaiken siksi, että se on välttämätöntä. Onko todella näin? Ei meidän mielestämme.
Keskustan vaihtoehto julkaistaan marraskuun loppupuolella. Siinä on tehty erilaisia valintoja kasvattamatta budjettimenoja. Tärkeintä on, että valtion menot saadaan pidettyä kurissa. Vaihtoehtobudjetteja käsitellään suuressa salissa marraskuun lopussa.
Toivotan lukijoille kauniita pakkasaamuja.
Keskustan Kansanedustaja
Timo Mehtälä
