Maatilat vaikeuksissa – mitä tekee hallitus?

talvinen maatilakuva

Olen toiminut maatilayrittäjänä yli 35 vuotta. Nyt eletään kenties koko matkan haasteellisimpia aikoja.

Maataloustukia on siirretty vuoden 1999 Agenda-uudistuksesta alkaen jokaisella ohjelmakaudella enenevässä määrin peltopuolelle. Samalla kotieläintilojen talousongelmat ovat syventyneet. Tuottamattomasta nurmesta maksettu tuki on suurempi kuin karjankasvattajan saama tulo tuotannon kautta. 

Myös viranomaisten kanta on muuttunut yhä nuivemmaksi. Yleinen ilmapiiri on ollut, että kotieläimet pilaavat Itämeren ja turmelevat ympäristön. Tämä tuli selvästi ilmi ympäristöluvan käsittelyn aikana Aluehallintoviranomaisen kanssa.

Kotieläintilojen talous ja negatiivinen ajan henki ovat johtaneet siihen, että tuottajien kynnys investoida on kasvanut. Maataloustuotannon tasossa on laskeva trendi.

Tällä hetkellä akuutin kassakriisin tiloilla aiheuttaa tukimaksatusten viivästyminen. Maa-ja metsätalousministeri Sari Essayah ei ole saanut asiaan vaikutettua. Vaikuttaa siltä, että poliittinen tahto on puuttunut. 

Viime vuonna ministeri Kurvinen teki suuren työn EU:n maksamien nauta- ja lypsylehmäpalkkioiden aikaistamiseksi siinä onnistuen.

Lisäksi pari vuotta sitten kiihtynyt inflaatio realisoituu vasta nyt kaikkiin toimintoihin. Maatiloilla volyymit ovat suuret, tuotantopanoksiin menee satoja tuhansia euroja vuodessa. Tuottajahintojen korotukset eivät ole kompensoineet nousseita tuotantokustannuksia. 

Vuonna 2022 esimerkiksi lannoitteet maksoivat tilallamme 150 000 euroa edellisvuotta enemmän. Alkavalla sisäruokintakaudella tämä kallis rehu syötetään karjalle. Tähän päälle tulee vielä voimakas korkojen nousu. 

Tilanteen helpottamisen sijaan hallitus on päättänyt leikata maataloudesta. Ensiksi katosi 55 miljoonaa euroa kriisitukirahaa, joka oli jo myönnetty maatiloille. Maatalouden kansallisesta tuesta hallitus on taas päättänyt leikata 137,5 miljoonaa euroa. Siksi myös EU:n vastinraha pienenee, jolloin maaseudun elinvoimasta leikataan yli 240 miljoonaa euroa. Se on valtava isku maaseudun elinvoimalle.

Kiinteistöverohelpotus, joka oli vuonna 2022, ei ole enää käytettävissä. Se on suoraan tilojen rahoista pois. Keskusta esittää, että tuotantorakennusten kiinteistövero poistetaan kokonaan, kuten Ruotsissa. Se auttaisi nimenomaan kehittyviä maatiloja, jotka ovat uskaltaneet investoida. 

Toistaiseksi hallitus ei ole tarjonnut ruoantuottajille mitään. Hallitusohjelman hyvät kirjaukset tuntuvat unohtuneen. Ratkaisuehdotukset loistavat poissaolollaan. 

Harvat puheenvuorot ovat keskittyneet edellisten hallitusten arvosteluun. Tämäkö on se ministerin vaalien alla lupaama “täyskäännös” maatalouspolitiikkaan?

Lisää artikkeleita

Yleiset

Ylivieskan sillan hylkääminen on kuva hallituksen arvoista

Hetken aikaa se kesti. Nimittäin ilo siitä, että Ylivieskan uusi eteläinen ylikulkusilta oli lopulta saamassa rahoituksen valtiolta.  Valtiovarainministeriön toukokuun lisäbudjettiesityksessä silta oli ensimmäinen kehittämiskohde Pohjois-Pohjanmaalla.

suomalainen järvimaisema
Yleiset

Reilua kasvua Haapavettä myöten

Eduskunnan kevät on ollut talouspolitiikan sävyttämä. Hallituksen kehysriihessä päätettiin miljardiluokan leikkauksista ja veroista.  Keskusta on samaa mieltä talouden kuntoon saattamisen tärkeydestä, mutta keinoista olemme eri