Luottamus on avainsana myös politiikassa

Suomenlippu

Olemme saaneet viime aikoina lukea, nähdä ja kokea, mitä luottamus tarkoittaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja vähän laajemminkin. Lehdet ovat uutisoineet kansanedustajaan kohdistuvasta poliisitutkinnasta, vaaleista valtameren tuolla puolen ja ilmaston lämpenemisestä. Näissä kaikissa puhutaan luottamuksesta eri asiayhteydessä. 

Suomea on kutsuttu luottamusyhteiskunnaksi ja sitä se onkin. Täällä ihmiset luottavat oikeuteen, päättäjiin, poliisiin ja toisiinsa. Yhteiskunnan koetaan olevan kansalaisen puolella ja se herättää luottamusta instituutioita kohtaan. Yleensä vahva demokratia, toimivat instituutiot ja vireä kansalaistoiminta on merkki hyvin toimivasta luottamusyhteiskunnasta. Vapaus toimia aktiivisesti lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Perustana luottamukselle on hyvinvointiyhteiskunta, joka koetaan toimivana ja oikeudenmukaisena. Suomi on pitkään sijoittunut kärkeen tai hyvin lähelle sitä ihmisten onnellisuuden, turvallisuuden, koulutuksen sekä monen muunkin aiheen mittauksissa. Asumme maailman parhaassa maassa. Hyvälle on kuitenkin helppo sokeutua. 

Luottamus on pääomaa, jota ei voi mitata rahassa. Luottamus rakentuu yleisesti ihmisten toiminnan kautta. Rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja empatia lisäävät ihmisten ja koko yhteiskunnan kestävää arvopohjaa luottamukselle. Luottamus siis ansaitaan. 

Entä jos luottamus murenee? Kansanedustajakollega on oman toimintansa vuoksi ollut poliisitutkinnan kohteena. Laissa lukee, että kansanedustajan pitää esiintyä vakaasti, arvokkaasti ja loukkaamatta toisia. Tässä tapauksessa näyttää, että näin ei ole tapahtunut, joten luottamus on mennyt. 

USA:n vaalit osoittavat, kuinka luottamus yhteiskuntaan voi myös heikentyä voimakkaan polarisaation kautta; on vain ystäviä ja vihollisia. Raja voi mennä tässä jopa perheiden sisällä. Tiedotusvälineet on valjastettu tuomaan vain omaa asiaa esille ja kaikki muu on väärää tietoa ja siksi siihen ei pidä luottaa. Saamme olla kiitollisia, että Suomen monipuoluejärjestelmässä asioita nähdään ja käsitellään laajemmasta näkökulmasta. Blokkipolitiikkaan ajautuminen lisäisi voimakkaan jakautumisen riskiä. 

Luonto- ja ilmastopolitiikan välikysymyskeskustelun aikana toin esille näkökulman, kuinka luottamuksen pitää rakentua todelliseen tiedon pohjalta myös viranomaisten ja yhteiskunnan toimijoiden kohdalla. Selvitin maa- ja metsätalouden todellisia päästöjä, koska tilastoissa ne eivät olleet muuttuneet 30 vuoden aikana lainkaan. Ihmeekseni sain mielenkiintoisen vastauksen laskevalta viranomaiselta: Maatalouden päästöjä on vaikea mitata, joten ne pohjautuvat oletukseen.  

Eräässä tutkimuksessa todettiin hiljattain, kuinka mielipiteen kriisi uhkaa läntisiä demokratioita. Tutkijat tarkoittavat, että järkevän keskustelun mahdollistamiseksi tarvitaan perusfaktat, joista kaikki ovat samaa mieltä. Mikäli näin ei ole, keskustelu muuttuu mahdottomaksi ja ei johda mihinkään. Näin luottamusta voidaan haavoittaa ja lisätä epäluottamusta, joka jakaa ihmiset kyräileviin leireihin. Tätä pitää ehdottamasta välttää suomalaisessa yhteiskunnassa, rakkaassa isänmaassa. 

Keskustan Kansanedustaja

Timo Mehtälä

Lisää artikkeleita

Perheet

Lapsissa on tulevaisuus – nyt on rohkeiden tekojen aika

Miltä kuulostaisi, että vanhempainrahat olisivat jatkossa verovapaita? Tai että jokaisesta lapsesta saisi 10 % hyvityksen opintolainaan? Tai että opintotuen huoltajakorotus maksettaisiin jokaisesta lapsesta erikseen? Syntyvyyden

Yleispolitiikka

Tuplataan talouskasvu – pelastetaan maaseudun palvelut

Suomessa käydään kiivasta keskustelua taloudesta ja siitä, miten hyvinvointi turvataan. Keskustelu on painottunut leikkauksiin ja veroihin, mutta tulevaisuus riippuu siitä, miten pidämme huolta kaikista suomalaisista