Olen seurannut mielenkiinnolla ja myös huolella hyvinvointialueemme Pohteen suunnitelmia. Ensi vuodelle tavoitellaan 90 miljoonan euron säästöjä. Aluealtuusto nuiji päätökset pöytään myöhään maanantaina.
Päätösten mukaan jokaiseen kuntaan jäisi ainakin yksi fyysinen sote-piste. Se on oikein. Säästöt ovat kuitenkin todella mittavia. Ostopalveluita vähennetään. Palveluista ja henkilöstöstä säästetään sieltä ja täältä. Moni terveyskeskus ja paloasema sulkeutuu.
Kenties vaikein asia on ollut Oulaskankaan sairaala, jonka toimintaa vaikuttaa erityisesti osaajapula. Valtuusto päätti, että erikoissairaanhoidon päivystyksen ja leikkaustoiminnan jatkosta päätetään vuoden 2024 aikana. Samoin tehdään Raahen yöpäivystyksen kohdalla.
Nyt nähtävä säästölinja johtuu siitä, että hyvinvointialueiden täytyy tasapainottaa taloutensa kahdessa vuodessa. Lisäksi hallitus leikkaa tulevien vuosien aikana hyvinvointialueilta 1,4 miljardia euroa. Aiemmassa kuntamallissa ongelma on jäänyt piiloon, koska kunnat ovat kuitanneet lisämenot velkarahalla.
Yrittäjänä tiedän, että menojen ja tulojen täytyy olla tasapainossa. Tavoite on siis oikea. Sote-sektorilla menot ovat ylittäneet määrärahat pitkän aikaa koko maassa.
Mutta tiedän myös, että liian hätäiset päätökset saattavat aiheuttaa huonon lopputuloksen. Joudutaan ojasta allikkoon, jos säästöt heikentävät lähipalveluita, lisäävät pahoinvointia ja alueiden sekä ihmisten välistä eriarvoisuutta.
Toivon, että näin ei omalla alueellamme käy. Mutta juuri tämän välttämiseksi Keskusta esittää, että hyvinvointialueille annetaan lisää aikaa saada taloutensa kuntoon. Lisäksi 1,4 miljardin euron sote-leikkaukset tulee perua.
Keinoja löytyy. Hallitus voisi jättää parhaiten pärjäävien veronalennukset tekemättä. Hallitus korottaa yksityislääkärillä käynnin Kela-korvausta 8 eurosta 30 euroon. Koko summan, 350-500 miljoonaa, voisi kohdentaa suoraan hyvinvointialueille.
Yhtenä ratkaisuna esitämme myös, että matkakustannusten korvaukset siirrettäisiin Kelalta hyvinvointialueille. Se vahvistaisi hyvinvointialueiden taloutta ja edesauttaisi osaltaan lähipalvelujen
pysymistä, kun ”taksiralli” maakunnissa vähenisi.
Lisäksi se laittaisi hyvinvointialueet todella pohtimaan potilassiirtojen tarkoituksenmukaisuutta.
Näillä ratkaisuilla pystyttäisiin välttämään se, että lähipalveluja ajetaan hyvinvointialueilla pakon edessä alas – niin kuin nyt on käymässä eri puolilla Suomea.
Kun sote-uudistusta kauan sitten lähdettiin tekemään, sille asetettiin erilaisia tavoitetta. Tärkein tavoite oli turvata tasavertaiset sote- sekä pelastustoimen palvelut. Miksi? Koska ilman toimivia lähipalveluja ei säästöjä synny.
