Arkijärkeä metsäkatoasetuksen tulkintaan

Moni suomalainen tuottaja elää nyt piinaavia aikoja. Syynä on metsäkatoasetus, jonka Euroopan unioni hyväksyi toissa viikolla. Asetus tulee voimaan nyt toukokuussa. Se on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä, toisin kuin direktiivi.

Tarkoituksena on varmistaa, että jatkossa EU:n alueella ei enää myydä tuotteita, joiden valmistuksessa on aiheutunut metsäkatoa. Metsien tuhoutuminen onkin iso ongelma esimerkiksi Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.

Sijaiskärsijöiksi ovat kuitenkin nyt joutumassa suomalaiset maatilat. Asetuksen mukaan uusien maatalouden tuotantorakennusten tai peltojen tieltä ei enää tulevaisuudessa saisi kaataa puita. 

Olemme Euroopan metsäisin maa. Suomessa on erittäin vaikea rakentaa mitään ilman, että joutuu kaatamaan puita. Tätä ei Euroopan unionissa selvästikään ymmärretä.

Asetuksen tulkinnoista väännetään nyt kättä. Maa- ja metsätalousministeriö on kehottanut lykkäämään investointeja, jos ne edellyttävät puiden kaatamista, kunnes kansallinen tulkinta on selvä. 

Töitä tehdään kiivaasti sen eteen, että tilanteeseen saadaan järkeä. 

Ensimmäinen ongelma on, että asetuksessa sovelletaan taannehtivaa lainsäädäntöä. Se on niin Suomen perustuslain kuin länsimaisen oikeusperiaatteen vastaista.

Asetusluonnos julkistettiin marraskuussa 2021. Tehtyjä investointeja tarkastellaan kuitenkin alkaen tammikuusta 2021. Lisäksi naudanliha lisättiin asetukseen vasta loppuvuoden 2022 neuvotteluissa. Tuottajan olisi siis pitänyt ennustaa, mitä EU tulevaisuudessa päättää. 

Toiseksi, Suomessa viranomaiset ovat kehottaneet rakentamaan uudet tuotantorakennukset syrjempään, eli käytännössä metsään. Nyt tämä olisikin kiellettyä. Nyt huolena on, että osin EU-tuella rakennetussa navetassa tuotettu ruoka ei olisikaan kohta myyntikelpoista.

Kolmanneksi, asetus koskisi lihakarjatiloja mutta ei lypsykarjaa. Maitotiloilla syntyvät vasikat kasvatetaan pääasiassa lihakarjatiloilla. Lisäksi jotkin tilat tuottavat sekä maitoa että lihaa. Niinpä asetus tulisi koskemaan myös maidontuottajia.

Lisäksi viime vuosina investoineet tuottajat joutuisivat ilmeisesti todistamaan, että eivät ole kaataneet puita investointiensa tieltä. Tämä lisäisi jo ennestään suurta byrokratian määrää.

On hyvä, että metsiä suojellaan ja luontoa varjellaan. On väärin, jos uhriksi päätyy suomalainen maanviljelijä, joka tuottaa maailman puhtainta ruokaa. Siinä ei kukaan voittaisi. Ei varsinkaan EU, jonka uskottavuus kansalaisten silmissä kärsii.

Vihreän siirtymän nimissä tehdään metsähakkuita tuulimyllyjen ja siirtolinjojen vuoksi. Miksi se ei ole metsäkatoa?

Yksikään maatila Suomessa ei saa joutua vaikeuksiin tämän asetuksen vuoksi. On kaikkien etu, että asetuksen tulkintaan löytyy oikeudenmukainen ja arkijärkinen linja. 

Timo Mehtälä

Kansanedustaja (Kesk.)

Haapavesi

Lisää artikkeleita

Yleiset

Ennallistamisasetus – toimiiko demokratia

Paljon huomiota saanut ennallistamisasetus hyväksyttiin Euroopan neuvostossa. EU- ympäristöministerit äänestivät sen toimeenpanosta. Ihmeelliseksi koko merkittävän päätöksen tekee Itävallan ympäristöministerin toiminta. Hän nimittäin äänesti vastoin oman

Yleiset

Luonto- ja ilmastopolitiikka kaipaa tarkennusta 

Hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikka herättää keskustelua laajasti. Viimeisimmässä välikysymyksessä maa- ja metsätalouden osalta esitetyt väitteet olivat puutteellisia ja osin virheellisiä.  Sen mukaan niiden päästöt eivät